Viestinnän määrä, kanavien kirjo ja yrityksiin kohdistuvat uhat ovat kasvaneet vauhdilla. Samalla viestinnän rooli osana liiketoiminnan strategiaa on noussut aivan uudelle tasolle.
Viestintätoimistoista on tullut yrityksille strategisia kumppaneita, jotka eivät ainoastaan tuota sisältöjä, vaan tunnistavat heikkoja signaaleja, ymmärtävät yhteiskunnallisia paineita ja auttavat sanoittamaan yrityksen kilpailuedut ymmärrettävästi eri sidosryhmille.
Kokeneet viestintäkonsultit, Ahjo Communications Oy:n toimitusjohtaja Sari-Liia Tonttila ja Netprofile Finland Oy:n perustaja Christina Forsgård, kertovat, miten viestintätoimistojen rooli on muuttunut operatiivisesta toteutuksesta strategiseksi sparraukseksi.
Miksi viestintä on tänä päivänä kriittinen osa myös riskienhallintaa?
Viestintätoimisto tarkastelee tilannetta ulkopuolisen silmin
Tekoälyn ja sosiaalisen median murros on siirtänyt operatiivista viestintää yhä enemmän yritysten sisälle. Samaan aikaan viestintätoimistojen rooli on noussut entistä strategisemmaksi.
”Viestintätoimistojen vahvuutena on monipuolinen viestinnällinen osaaminen yhdistettynä analyyttiseen ajatteluun, liiketoimintaosaamiseen, sidosryhmien ja yhteiskunnalliseen ymmärrykseen sekä se, että tarkastelemme tilannetta aina ulkopuolisen silmin”, Tonttila sanoo.
Viestintätoimistot rakentavat mainestrategioita, jotka tukevat liiketoimintastrategian jalkauttamista, arvojen esiin nostamista sekä yhteiskunnallista vaikuttamista.
“Olemme mukana suunnittelemassa yritysten strategioita ja brändejä. Autamme tunnistamaan sidosryhmille merkitykselliset kilpailutekijät ja erottautumisen keinot”, Tonttila jatkaa.
Forsgård painottaa, että viestinnän rooli ulottuu myös yritysten yhteiskuntavastuuseen.
”Viestintätoimistot auttavat yrityksiä ottamaan aktiivisen roolin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja edistämään vastuullisia toimintatapoja. Tämä ei ole vain maineenhallintaa, vaan aitoa vaikuttamista, joka tukee yrityksen arvoja ja yhteiskunnallista asemaa,” hän kiteyttää.
Proaktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa vahvistaa luottamusta ja auttaa yrityksiä navigoimaan eettisesti haastavissa tilanteissa.
Strategia, johon koko organisaatio sitoutuu
Aiemmin strategiat syntyivät usein johtoryhmän suljetuissa huoneissa ja tulivat henkilöstölle yllätyksenä. Nyt strategiatyö perustuu osallistamiseen.
”Viestintä on liiketoiminnan eri osa-alueiden integroija, joka mahdollistaa keskustelun, ideoinnin ja sitoutumisen. Tällaisessa vuoropuhelussa voi myös syntyä innovatiivisia ratkaisuja”, Tonttila sanoo.
Viestintätoimistojen rooli korostuu myös eettisten ja vaikeiden kysymysten käsittelyssä.
”Parhaimmillaan viestintätoimisto on yrityksen luottokumppani, joka tukee johtoa, valmentaa asiantuntijoita ja toimii ennakoivana sparraajana muuttuvassa toimintaympäristössä.”
Riskistrategia nousee rinnalle
Maineenhallinnan rinnalle on noussut uusi, kriittinen viestinnän ulottuvuus: riskistrategia.
Kyberhyökkäysten ja informaatiovaikuttamisen aikakaudella riskienhallinta on keskeinen osa liiketoiminnan jatkuvuutta. Viestinnällä on siinä yhä ratkaisevampi rooli.
“Viimeistään Euroopan unionin kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) pitäisi herättää organisaatioiden hallitukset nostamaan riski- ja kriisiviestintä osaksi strategista varautumista. Koska hallituksilla on henkilökohtainen vastuu kyberturvallisuudesta sanktion uhalla, ei ole enää mitään syytä lykätä asian käsittelyä”, Forsgård muistuttaa.
Viestintätoimistot tukevat johtoa ja hallituksia ymmärtämään liiketoimintaan kohdistuvia hybridiriskejä, tulkitsemaan hiljaisia signaaleja ja viestimään proaktiivisesti eli ajoissa ja suunnitelmallisesti.
Luottamuspääoma rakennetaan ennakkoon
Riskiviestinnän tehtävänä on ennaltaehkäistä väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta. Organisaation on osattava viestiä selkeästi ja uskottavasti mahdollisista riskeistä jo ennakkoon, niiden realisoituessa ja myös jälkikäteen.
“Jos riskit toteutuvat, kaikki se, mitä olet jo kertonut yrityksestäsi, voi toimia luottamuspääoman strategisena puskurina. Parhaimmillaan se estää tai vaikeuttaa hyökkäyksiä ja osoittaa, että osaat toimia vastuullisesti myös kriisitilanteessa”, Forsgård tiivistää.
”Johtajien viestintätaitojen vahvistaminen ja kriisisimulaatioiden järjestäminen ovat keskeisiä työkaluja, joilla yritykset voivat valmistautua kriiseihin ja varmistaa, että viestintä on selkeää ja uskottavaa myös vaikeissa tilanteissa”, Forsgård toteaa.
Kriisisimulaatiot auttavat johtoa tunnistamaan potentiaalisia uhkia ja harjoittelemaan niiden hallintaa ennakoivasti.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.