Viestinnän eettinen neuvottelukunta: Putkirikko paljasti puutteita vaaratilanteiden viestinnässä

Jatkossa on välttämätöntä kehittää kriittisen infrastruktuurin häiriö- ja vaaratilanteisiin liittyvää viestintää koko maassa, arvioi Viestinnän eettinen neuvottelukunta, VEN* kannanotossaan. Espoon Mäkkylässä helmikuussa tapahtunut putkirikko nosti pintaan viestinnän ja yhteistyön puutteita. Niiden poistaminen vaatii myös valtakunnallisia toimia ja muutoksia lainsäädäntöön.

Putkirikko havaittiin Espoon Mäkkylässä maanantaina 19.2. klo 15 ja viestintä huipentui klo 20.30 vaaratiedotteeseen, jonka näkyvin alusta oli YLE:n kanavat. Varhain keskiviikkoaamuna veden keittokehotus purettiin. Viestintää moitittiin julkisuudessa hitaudesta. Keskeinen kysymys onkin, kuinka nopeasti, kattavasti ja kohdennetusti viestintä onnistui tavoittamaan mahdolliselle terveysriskille altistuneet ihmiset. Kun puhe on ihmisten terveydestä, minuuteillakin on merkitystä. Alueella asuu noin 100 000 henkilöä.

Lopulta veden laatu osoittautui hyväksi, eikä vaaraa terveydelle ollut. Tätä ei kuitenkaan voitu etukäteen tietää. “Tapauksesta selvittiin säikähdyksellä, mutta se nosti pintaan lukuisia epäkohtia”, sanoo VENin puheenjohtaja Päivi Sihvola. VENin selvityksessä on käynyt toistuvasti ilmi, että kaikki keskeiset toimijat eivät tunteneet toistensa prosesseja eivätkä olleet tietoisia toistensa toimista tai varmoja omasta roolistaan tässä akuutissa tilanteessa. Tämä aiheutti viiveitä vaaratiedotteen julkaisemisessa, tietokatkoja ja päällekkäistä työtä sekä altisti riskien toteutumiselle.

Viestintä voi onnistua toiminnassaan vain, jos tieto kulkee kitkatta organisaatioiden sisällä ja välillä. Erityisesti parannettavaa on tilannekuvan jakamisessa. Jaettu ja päivittyvä tilannekuva on sitä tärkeämpi, mitä laajempi on toimijoiden joukko. Putkirikon tapauksessa toimijoita oli paljon – keskeisimpinä HSY:n vesihuolto ja viestintä sekä Espoon kaupungilla viestinnän lisäksi kaupungin ympäristöterveys ja turvallisuusjohto. Vaaratiedotteen julkaisun kannalta tärkeitä olivat Länsi-Uudenmaan pelastustoimi sekä STM:n turvallisuus ja terveys -osasto.

Tilannekuva on harvoin ensi minuuteista lähtien kirkas. Tässäkin tapauksessa klo 15 todettu ”vettä tiellä” muuttui parissa tunnissa terveysuhkaksi. Putkirikon suuruus tuli ilmi, kun paineet verkostossa laskivat. Se altistaa putket rikkoutumiselle, mikä voi päästää ympäristön vesiä likaamaan juomavettä. Signaali siitä, että jotakin on pielessä, tuli ensin yleisöltä. Uutinen alkoi levitä sosiaalisessa mediassa ja lehdistössä. Tilanne oli altis myös harhaanjohtavan sisällön leviämiselle tai tahalliselle  levittämiselle.

Viestinnän nopeuteen vaikuttivat lainsäädännön ja tekniikan sanelemat reunaehdot, joihin kuntien ja HSY:n tapaisten organisaatioiden oli akuutissa tilanteessa vain mukauduttava. Näissä raameissa viestintä suoriutui VENin mukaan tehtävistään hyvin. HSY:n informaatio meni hyvin läpi, kun media uutisoi aiheesta. Lisäksi HSY:n sivuilla ollut kysymys- ja vastaus -osio näytti purkaneen painetta soittoihin asiakaspalveluun. Sivut tosin kaatuivat suuren käytön takia noin puoleksi tunniksi maanantai-iltana.

On varauduttava myös hybridiuhkiin

Espoon opetukset ovat erityisen tärkeitä, koska kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuudet ovat yhä ajankohtaisempia ja odotukset viestinnälle yhä kovempia.  “Poikkeustilanneviestinnässä on nykyisin varauduttava erilaisiin hybridiuhkiin,  joilla pyritään luomaan vahinkoa, epävarmuutta ja epävakautta yhteiskunnassa”, Sihvola sanoo.  Jo pelkkä onnettomuuden tai muun uhkan maalailu sosiaalisessa mediassa voi murentaa luottamusta.

Lisäksi paikoin putket alkavat olla elinkaarensa päässä ja korjausvelka kasvaa koko ajan. Tilannetta pahentaa se, että useilla alueilla resurssit ovat todella niukat. Tämä pätee niin vesihuollon operatiiviseen toimintaan kuin viestintäänkin.

VENin mukaan on tärkeää raivata lainsäädännöstä esteet sille, että vaaratiedotteen antamiseen oikeutettujen tahojen piiri on tarkoituksenmukainen. Espoon tapauksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö onkin esittänyt sisäministeriölle, että kunnan terveydensuojeluviranomaiselle annettaisiin oikeus antaa vaaratiedote. Sisäministeriö on ottanut ehdotuksen valmisteluun.

Lainmuutosta odotellessa on myönteistä, että Valvira tarkensi Espoon tapauksen johdosta ohjeitaan koskien tilanteita, joissa pelastustoimi ei syystä tai toisesta välitä terveydensuojeluviranomaisen pyyntöä vaaratiedotteen antamisesta. Tällöin kunnan terveydensuojeluviranomainen voi pyytää puoltoa sosiaali- ja terveysministeriön päivystäjältä myös virka-ajan ulkopuolella.

Lainmuutos ei kuitenkaan ratkaisisi vaaratiedotteeseen liittyviä muita ongelmia. Se ei saavuta kaikkia, jotka pitäisi ja toisaalta se leviää alueille, joilla  tietoa ei tarvita. Tähän liittyvät tekniset kysymykset ratkeaisivat, jos käytössä olisi esimerkiksi tekstiviestijärjestelmä, joka pakottaisi viestit läpi kaikkiin puhelimiin nimetyllä alueella. Mobiililaitteisiin perustuva järjestelmä olisi ketterä, nopea ja kattava tarkoituksenmukaiselle alueelle kohdistettuna.  Tätä järjestelmää voisivat sitten käyttää myös vesilaitokset. Näin ratkeaisivat myös tilanteet, joissa kunnan terveydensuojeluviranomaista ei saada nopeasti kiinni – heillä kun ei ole päivystystä.

Nykyisellään tekstiviestien mahdollisuudet ovat rajatut. Espoonkin tapauksessa viesti olisi saavuttanut ainoastaan ne, joiden numero oli HSY:n tiedossa: kiinteistöjen vastuuhenkilöt tai henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet numeronsa HSY:n tekstiviestijärjestelmään.

Kyse ei kuitenkaan ole vain teknisestä ratkaisusta. Lisäksi on valmisteltava pelisäännöt, joissa on vastuiden, roolien ja toimintatapojen ohella otettava huomioon, että tämäkin järjestelmä voi olla altis hybridivaikuttamiselle ja muulle väärinkäytölle.  Järjestelmä täydentäisi nykyistä etenkin YLE:n kanaviin pohjautuvaa vaaratiedotekäytäntöä. “Ylipäätään on tärkeää, että meillä on käytössä erilaisia välineitä ja kanavia, koska tilanteet vaihtelevat ja  ihmisten mediatottumuksetkin ovat erilaisia”, Sihvola korostaa.

Lisätietoja: Päivi Sihvola, 040 7574992, puheenjohtaja, Viestinnän eettinen neuvottelukunta

* Neuvottelukunnan taustayhteisöjä ovat viestinnän ammattilaisia edustavat ProCom ry, Viesti ry ja julkisen alan viestijöiden JAT ry sekä markkinointia ja viestintää tekevien ja ostavien yritysten verkosto Marketing Finland. Neuvottelukunnan tehtävänä on ottaa kantaa viestinnän eettisiin kysymyksiin ja ylläpitää Viestinnän eettisiä ohjeita. Lisätietoja ven.fi

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

eleven − seven =