Miten tekoälyä kannattaa hyödyntää sisällöntuotannossa ja miten ei? Juristi Arttu Ahava kertoo, mitkä juridiset näkökulmat tekoälyllä tuotettujen kuvien ja tekstien käytössä kannattaa huomioida. Voinko julkaista tekoälyllä luodun kuvan yrityksen viestinnässä? Pitääkö tekijänoikeusloukkauksista olla huolissaan tai kannattaako tekoälyn käytöstä sisällössä ilmoittaa?
Sisällöntuottajat ja viestijät painivat nyt aivan uudenlaisten kysymysten kanssa. Eikä ihme, sillä eteenpäin kiitävä tekoäly ja sen perässä juokseva lainsäädäntö muistuttavat jo hieman lapsuutemme piirrettyjä.
Juristi Arttu Ahava Berggren-lakitoimistosta, ovatko generatiivinen tekoäly ja lainsäädäntö 2020-luvun Maantiekiitäjä ja Kelju K. Kojootti?
”Sanoisin juristimaisesti, kyllä ja ei. Varsinainen tekoälysääntely, kuten esimerkiksi EU:n AI Act laahaa kyllä auttamattomasti perässä. Toisaalta generatiivinen tekoäly ei ole missään juridisessa tyhjiössä, etenkin tekijänoikeudet ja henkilötietoihin liittyvä lainsäädäntö on otettava huomioon. Tulkintoja tosin vielä haetaan”, teknologia- ja tekijänoikeusjuristina työskentelevä Ahava vastaa.
5 + 1 kysymystä AI-sisällöntuotannosta
Tekoälyn ja etenkin suuririskisten AI-järjestelmien käyttöä säädellään esimerkiksi vuonna 2024 voimaan astuneen EU:n tekoälysäädöksen avulla. Ahavan mukaan suurin osa AI-sisällöntuotantoa koskevasta lainsäädännöstä löytyy kuitenkin muualta: tekijänoikeuslaista (IPR), yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR) sekä työelämän tietosuojalain ja liikesalaisuuslain pykälistä.
Ahava tuntee kyseiset aihealueet kuin omat taskunsa ja vastasi siksi kuulijoiden kysymyksiin myös Marketing Finland Academyn taannoisessa AI-sisällöntuotannon koulutuksessa. Viestintätoimisto Kaiku koosti yhteistyössä Marketing Finlandin kanssa tilaisuuden 5 +1 kiinnostavinta kysymystä, joihin Ahava nyt vastaa.
1. Syntyykö minulle tekijänoikeus tekoälyllä luomaani sisältöön?
”Tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle eli sisällön luoneelle ihmiselle silloin, kun teoskynnys ylittyy eli kun teos on riittävän omaperäinen. Pääsääntöisesti katsotaan, että kokonaan koneella generoituun sisältöön ei synny tekijänoikeutta.
Käytännössä asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen ja kiisteltyjä tapauksia on paljon. Suuressa osassa niistä on katsottu, että jos ihminen on puuttunut prosessiin riittävästi, kirjoittanut hyvin yksityiskohtaisen kehotteen tai jälkieditoinut kuvaa merkittävästi, tekijänoikeus saattaa syntyä ainakin joltain osin tuloksiin (output). Tällöin ihminen on selkeästi käyttänyt tekoälyä työkaluna oman visionsa toteuttamisessa. Tekstisisältöjen osalta itse kehote voi toki saada tekijänoikeussuojaa, jos se on riittävän omaperäinen – tuloksien osalta todennäköisesti ei.”
2. Voinko loukata muiden tekijänoikeuksia luomalla ja julkaisemalla tekoälyllä tehtyä sisältöä?
”Kyllä, se on mahdollista. Näin voi käydä etenkin, jos outputiin, eli tuloksiin päätyy merkittävässä määrin osia tekijänoikeuden alaisesta teoksesta. Joissain tapauksissa, kuten Yhdysvalloissa New York Timesin ja OpenAI:n välisessä oikeuskiistassa, kanteita on nostettu jo tekijänoikeuden alaisen materiaalin käytöstä kielimallin koulutusdatassa.
EU:ssa asia on koulutusdatan osalta hieman toisin. EU-lainsäädännössä on niin sanottu teksti- ja datalouhintapoikkeus (TDM). Sen nojalla tekstilouhinta on pääsääntöisesti sallittua, etenkin jos tekijänoikeuden haltija ei ole erikseen kieltänyt teoksen käyttöä tekoälyn kouluttamisessa. Kannattaa muistaa, että myöskään henkilötietoja tai liikesalaisuuksia outputissa tai koulutusdatassa ei ehdottomasti saa olla.”
3. Mitä voin tehdä, jotta en loukkaisi AI-sisällölläni muiden tekijänoikeuksia?
”Tuloksien osalta en voi muuta neuvoa, kuin että pitää olla tarkkana ja toki kuunnella herkällä korvalla, jos joku reklamoi tekijänoikeuksiensa väärinkäytöstä. Ainakin Euroopassa oikeuksien haltijat kyllä yleensä pyytävät sinua muuttamaan toimintaasi ennen kuin ryhdytään kalliiseen oikeusprosessiin. Tämä ehkä kuulostaa pelottavalta, mutta käytännössä tilanne ei eroa olennaisesti muustakaan liiketoiminnasta. Aina on mahdollista vahingossakin loukata muiden oikeuksia. Kyllä näistä tilanteista yleensä päästään eteenpäin ihan hyvässä hengessä.
Tekijänoikeuden alaisen materiaalin päätymistä kielimallin koulutusdataan voi välttää käyttämällä maksullisia versioita, joissa datan luovutus mallin kouluttamiseen on estetty. Loukkaus voi toisaalta tapahtua myös niin, että kielimalli on itse louhinut koulutusdataansa tekijänoikeuden alaista materiaalia, ja sitä päätyy outputiin käyttäjän tietämättä. Tällöinkin vastuun kantaa hyvin pitkälti käyttäjä.”
4. Kuka on vastuussa silloin, kun tekoälyn generoima sisältö on virheellistä, harhaanjohtavaa tai loukkaavaa?
”Käyttäjä. Generatiiviseen tekoälyyn tulee aina suhtautua vain valistuneena arvailukoneena, joka tekee virheitä ja jonka luomassa lopputuloksessa voi olla myös vinoumia tai esimerkiksi syrjivää sisältöä. Ihminen on itse vastuussa kaikesta julkaisemastaan sisällöstä.”
5. Jos julkaisen tekoälyllä luotua sisältöä, pitääkö minun ilmoittaa sen olevan tekoälyllä tehtyä?
”Ei tarvitse ilmoittaa, ellei kyseessä ole deepfake eli esimerkiksi syväväärennetty video. Myös tiedottava, uutisten kaltainen kokonaan tekoälyllä generoitu tekstisisältö on poikkeus, jonka tapauksessa tekoälystä tulee pääsääntöisesti ilmoittaa.
Suurin osa läpinäkyvyysvelvoitteista koskee tekoälyjärjestelmien tarjoajia. Esimerkiksi EU:n tekoälyasetus edellyttää, että generatiivisten tekoälymoottorien tarjoajat, kuten OpenAI/ChatGPT tai Midjourney, merkitsevät tekoälyalkuperän outputiin eli tuotokseen koneluettevalla tavalla, esimerkiksi metadatan avulla. Näiden merkintöjen avulla esimerkiksi monet somealustat jo tunnistavat ja ilmaisevat tekoälykuvat käyttäjille erilaisilla merkinnöillä.
Toisaalta, vaikka sääntely ei sitä suoraan vaatisi, sanoisin että hyvä markkinointitapa tai liiketapa saattaa kyllä edellyttää käyttäjää ilmoittamaan tekoälystä. Siihen suuntaan ollaan ainakin oman näkemykseni mukaan menossa.”
+ 1: Kannattaako työtiedostoja tai esimerkiksi asiakkaan luovuttamaa materiaalia syöttää verkossa toimivalle tekoälysovellukselle?
”Tällaisessa tilanteessa tietosuojaa ja liikesalaisuuksia ei voida varmistaa. Kyseessä voi käytännössä olla materiaalien luovuttaminen kolmannelle osapuolelle ilman lupaa.
Jos lataat aineistoja tekoälysovellukseen, käytä aina maksullisia API- tai ammattilaisversioita, jotka eivät mahdollista kehotteiden ja datasi käyttöä kielimallin kouluttamiseen. Varmista myös näiden versioiden asetuksista ja käyttöehdoista, miten kehotedataa käsitellään.”
—
Artikkelin on koostanut Kaiun viestintäkonsultti Hannele Hautaniemi yhteistyössä Marketing Finlandin ja Arttu Ahavan kanssa.
12.2.2025 AI-sisällöntuotannon juridiset kysymykset: lakimies vastaa
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
