Facebookin algoritmit muuttuivat merkittävästi, LinkedIn on tullut markkinoijalle kiinnostavammaksi, Twitter vaatii spesiaalia sisältöä, Insta-stoorit ovat nyt in ja Snapchat kokee Suomessa taantumaa.
Kysyimme Kuulun Jonna Muuriselta ja Somecon Minna Valtarilta, mitä markkinoijan tulisi tietää somemarkkinoinnin ja mainosalustojen uusimmista kuvioista.
Ketterä kehitys on suositeltavaa – vältä kuitenkin ad hoc -sinkoilua
Molemmat sosiaalisen median asiantuntijat kannustavat ketterään markkinointiin. Somekanavien käyttämien algoritmien muutokset ovat niin nopeita, että jos lyödään mediabudjetit lukkoon vuodeksi kerrallaan, se voi kostautua. Menneinä vuosina tehtiin markkinoinnin vuosisuunnitelma, mutta nykyisin tarkempi suunnitelma voitaisiin lyödä lukkoon vaikkapa kvartaaleittain tai puolivuosittain, ehdottaa Kuulun Jonna Muurinen.
”Otetaan selkeä suunta ja tahtotila kehiin, mutta ollaan valmiita joustamaan ja suunnanvaihdokseen aina, kun homma ei toimi”, Jonna painottaa. Minna Valtarin mukaan on tärkeää tunnistaa liiketoiminnan tarpeet ja mahdollisuudet yrityksen ”sisältökoneiston” resurssien suhteen. ”Tulee päättää halutaanko olla kehityksen etulinjassa kokeilemassa uusia toimintoja vai riittääkö vähän hitaampi kehitystahti.”
Facebookista voi sanoa, että sisällöntuotanto ilman mainosrahaa on yrityssivuilla melkein yhtä tyhjän kanssa: on turha tuhlata aikaa sisällön tuottamiseen, jollei ole mainontaa tukemassa sisällön levitystä. -Jonna Muurinen, Kuulu Oy
Strateginen suunnittelu ja sisältömarkkinoinnin prosessin toimivuus ovat avainasemassa. Varmista, että ketterä sisältökehitys ja uudistuksiin reagoiminen lisäävät viestinnän vaikuttavuutta, turhaa ad hoc -sinkoilua lisäämättä, Minna kertoo. Minna on huomannut, että moni yritys reagoi jo muutoksiin jatkuvalla sykkeellä ketterästi uutta kokeillen. Tasaisin väliajoin yritykset miettivät markkinointistrategiaa ylätasolla, ja sen osalta suunnittelevat tulevia toimenpiteitä, hän lisää.
Jakelu kuntoon sisällöille
Luovasta sisällöstä halutaan irti mahdollisimman paljon, kertoo Jonna. Tarvitaan entistä enemmän panostusta sisällön hyödyntämiseen, kun laadukkaan tekemisen tavat alkavat olla löytyneet. Kohderyhmäymmärrys lisää jakelukanavien tuntemusta, ja liiketoiminnan tavoitteet määrittelevät sisällön hyödyntämisen budjettia ja mahdollisuuksia.
Minna painottaa, että erityisesti kokonaisuuden rakentamista kannattaa miettiä. ”Voiko koko sisältöbudjetin laittaa teksti-, kuva- tai videotuotantoon, vai onko syytä allokoida enemmän rahaa jakeluun ja optimoituun mainontaan?”
Ei kaikkia munia samaan koriin!
Minnan mukaan pelkästään Facebookin tai muun yksittäisen palvelun varaan ei kannata markkinointiaan rakentaa. ”Kun toimitaan lainatussa kanavassa, riskinä on, että ehkä jonain päivänä kanavan toimintalogiikka muuttuu ja kohderyhmiä ei enää tavoitetakaan.”
Facebook on toivoton tapaus ainoaksi markkinointikanavaksi, koska mikään sisältö ei ole omassa hallussa, painottaa myös Jonna. Siitä on ikäviä esimerkkejä. Eräs verkkokauppa on jouduttu sulkemaan rajun Facebook-näkyvyyden putoamisen jälkeen. Syynä oli Facebookin algoritmimuutos.
Minnan mukaan omien kanavien eli oman median merkitys on yhä suuri, ja sisältöstrategia kannattaa rakentaa niiden päälle. Facebookin orgaaninen kattavuus on heikentynyt pitkin vuotta, vaikka pientä valoakin on ollut välillä näkyvissä.
Instagram Story – brändien uusi suosikkiareena
Instagramissa Stories eli tarinat ovat nousseet isoksi ilmiöksi, Minna Valtari kertoo. Instagram kehittää aktiivisesti erilaisia aktivointikeinoja tarinoihin. Tällä hetkellä on erittäin tärkeää suunnitella sisältöjä myös tarinaformaattiin. Tarinoissa on punnittava panos-tuotos-suhdetta: jos videomateriaali on nähtävillä vain 24 tuntia, miten paljon siihen panostetaan? Ja toisaalta, miten Stories-maailmaan sopiva rosoisuus sopii omaan brändiin ja markkinointiin? Stoorit ovat myös erinomainen keino tehdä henkilöbrändäystä, vinkkaa Jonna.
Yksityisviestit, chatbotit, mikrovaikuttaminen
Jonnan mukaan yksityisviestintää on lähdetty käyttämään entistä runsaammin. Ei halutakaan jakaa asioita kenelle vain, vaan käydään keskusteluja yksityisviestein eri kanavissa.
”Tämä vaikuttaa heti myös chatbotteihin: – ”yksäröinti” on nyt tavallista myös yrityksiin päin, niille on helppoa laittaa viestiä. Chatbot on sikäli mahtava ratkaisu, että se nopeuttaa sekä markkinoijan että viestin lähettäjän ajankäyttöä.”
Nyt on tarvetta mikrosisällöille, pitkiä sisältöjä ei jakseta kuluttaa. Pitkästä sisällöstä pitää voida luoda pienempiä ja koukuttavampia sisältöjä jokaista mediaa ja kanavaa varten. Mikrovaikuttaminen voi olla myös kova juttu, kun kohderyhmän yleisön kaltaiset vertaiset saadaan mukaan markkinointityöhön, arvioi Jonna.
LinkedIn on Jonnan mielestä nyt sellaisessa hypetilassa Suomessa, että hän kannustaa ottamaan yrityksen omaa henkilöstöä mukaan markkinointiviestintään. Tosin ei koskaan vastentahtoisesti, se ei toimi!
Teksti: Mainostajien Liitto
Lue koko artikkeli tuoreesta MAINOSTAJA-lehdestä. Artikkelissa on mm. vinkkejä markkinoijille muutosten seurantaan ja keskeiset muutokset somekanavissa ja mainosalustoissa.
Lehti on toimitettu Mainostajien Liiton ja MARK Suomen Markkinointiliiton jäsenille 15.2.2019
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.