Saadaksemme käsityksen luovuuden matkasta suomalaisten yritysten menestystekijäksi, meidän on rehellisyyden nimissä syytä kurkistaa myös teollisuutemme ja ulkomaankauppamme lähihistoriaan.
Luovuus ei ole enää yrityksissä vain markkinointi-, viestintä- ja mainosihmisten asia. Voi sanoa, että luovuus on tullut kulmahuoneisiin. Vihdoin.
Kun Cannes Lions päivitti nimensä Cannes Advertising Festivalista Festival of Creativityksi vuonna 2011, muuttui paljon enemmän kuin pelkkä tapahtuman nimi.
Tämä myös näkyi ja kuului viime kesäkuussa Cannesin legendaarisen Palais de Festivalin puhujalavoilla, käytävillä ja lukuisissa oheistapahtumissa.
Rivieran auringon alla toisiaan tapasi ja verkostoitui markkinointi-ihmisten lisäksi kosolti yritysten ylintä johtoa, t&k-ihmisiä, strategeja. Sellaisia tahoja, joiden harteilla on varmistaa yrityksen kilpailukyky sekä menestys nyt ja tulevaisuudessa.
Ja hyvä näin, sillä maailman ja yritysten toimintaympäristöjen alati kiihtyvä muutosvauhti asettaa aivan uudenlaisia haasteita yritysten innovatiivisuudelle ja kehitysprosessien nopeudelle. Sanalla sanoen: luovuudelle.
Myös Maailman talousfoorum (World Economic Forum) nostaa luovuuden yhdeksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämässä vaadittavista taidoista. Luovuus mainitaan erikseen, vaikka sen voi katsoa kuuluvan myös neljään muuhun WEF:n raporttiinsa kiteyttämään tulevaisuuden kriittiseen osaamisalueeseen: kykyyn innovoida, aktiiviseen oppimiseen, ongelmanratkaisutaitoihin sekä kriittiseen ajatteluun.
Oy Suomi Ab antoi kilpailijamaille etumatkaa
Myös meillä Suomessa useiden yritysten ylimmässä johdossa ja hallituksissa on jo ymmärretty luovuuden merkitys liiketoiminnassa. Näin, vaikka olemmekin antaneet etumatkaa kilpailijamaillemme. Tähän on historialliset syyt.
Kun 1980-luvulla Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta oli lähes neljännes, ei suomalaisessa teollisuudessa juurikaan huudeltu luovuuden perään.
Kun Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto oli voimissaan, meilläkin meni hyvin. Bilateraalisen kaupan ansiosta muun muassa paperiteollisuus kukoisti. Oy Suomi Ab keskittyi tyydyttämään suunnitelmatalouden nimeen vannovan naapurin kysyntää. Veimme itärajan yli metsä-, metalli-, konepaja-, tekstiili- ja elintarviketeollisuuden tuotteita. Eikä suurasiakkaamme ollut turhan ronkeli. Hyvin varovaiset investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen riittivät pitämään asiakkaan tyytyväisenä.
Kauppa oli poliittista eikä siinä juurikaan tarvittu kaupallista osaamista luovasta ajattelusta puhumattakaan. Pääasia oli, että piti karvareuhkoista, vodkasta, saunasta ja ylensyönnistä.
Luoville aloille hakeutuvia pidettiin vähän outoina haahuilijoina.
Tehdaspaikkakunnilla nuorten tie vei ammattikoulusta paperikoneelle tai teknisten korkeakouluopintojen jälkeen tuoreet insinöörit sijoittuivat toimihenkilökerroksiin valkokaulustyöläisiksi ylennyksiä odottelemaan. Tehtaissa oli työtä tekijöille. Luoville aloille hakeutuvia pidettiin vähän outoina haahuilijoina.
Sosialismin kuona valui alaspäin: helpolla päässeistä yrityksistämme tuli hitaita, vanhanaikaisia ja hierakisia. Sellaisia, joilla on vaara jäädä kansainvälisten kilpailijoidensa jyräämiksi.
Hyvä uutinen: olemme kirimässä etumatkaa kiinni
Mutta maailma on muuttunut. Onneksi. Ja muuttuu yhä nopeammin, juuri nyt nopeammin kuin olemme koskaan uskaltaneet edes ajatella. Muutos on liiketoiminnalle aina myös mahdollisuus. Ja suuri muutos on suuri mahdollisuus.
Mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää innovatiivista ajattelua ja rohkeutta. Menestyvissä ja sellaiseksi johdonmukaisesti tähtäävissä yrityksissä ymmärretään jo, että luovuus ei ole organisaatioihin pesiytyneiden pellepelottomien ja puunhalaajien hömpötystä, vaan että luovuudella ja siihen kannustamisella on korvaamaton rooli innovaatioiden synnyttämisessä ja kyvyssä vastata asiakkaiden kiihtyvällä nopeudella muuttuviin tarpeisiin. On ymmärretty, että luovuus ylläpitää uudistumis- ja kehittymiskykyä. Sekä tuottaa hyvinvointia.
Mutta onko suomalaisissa yrityksissä riittävästi luovuutta ja itseluottamusta, joka rohkaisee toimenpanemaan uusia ja erilaisia toimintatapoja? Sellaisia, jotka voivat avata yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, kunnianhimoa tuottaa jotakin ainutlaatuista. Ja saavuttaa myös merkittävää kansainvälistä menestystä.
Luova työelämä 2030 on sukellus suomalaiseen luovuuteen
Näiden asioiden selvittämiseen pureutuu hallitusohjelman alaiseen TYÖ2030-ohjelmaan kuuluva Luova työelämä 2030 -hanke. Se on sukellus suomalaisten luovuuteen, sen voimavaroihin ja niiden vahvistamiseen. MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n mahdollistaman hankkeen tavoitteena on tukea niin yksilöitä kuin yhteisöjäkin luovuuden kehittämisessä ja hyödyntämisessä, kuten kyselytutkimuksen toteuttaja ja luovuuden asiantuntijaorganisaatio Yellow Method Oy kiteyttää hankkeen tarkoituksen. Hankkeen kumppaneina ovat muun muassa Marketing Finland, Teknologiateollisuus ja Aalto-yliopisto.
Kyselytutkimus keskittyy kahden asian selvittämiseen: millainen on suomalaisten luova suorituskyky ja millainen on yksilön tai organisaation kyky hyödyntää henkilöstönsä luovuutta.
Jos ihminen ei koe itseään luovaksi, ei hän kovin helposti hakeudu luovan ongelmanratkaisun pariin.
Tässä kaikille avoimessa kyselyssä voi arvioida omaa luovaa potentiaaliaan ja toisaalta omaa luovuuttaan häiritseviä tekijöitä viidellä osa-alueella, jotka ovat luova identiteetti, draivi, uteliaisuus, oivaltavuus ja itsevarmuus.
Luova identiteetti on yksilön luovan asenteen ja toiminnan kulmakivi. Jos ihminen ei koe itseään luovaksi, ei hän kovin helposti hakeudu luovan ongelmanratkaisun pariin.
Sinänsä mielenkiintoinen ja hauska yksityiskohta on, että samoin kuin pidämme itseämme vähän muita parempana kuskina liikenteessä, uskomme yksilöinä olevamme myös keskiarvoa luovempia henkilöitä.
Draivi puolestaan on moottori, joka vie meitä eteenpäin. Motivoi. Uteliaisuus on kyltymätöntä tiedonjanoa. Halua löytää ja oppia uusia asioita. Oivaltavuus on oman sisäisen ajatusprosessimme ja sen oivallisen käyttämisen tulema.
Syyskuussa julkaistu raportti sisältää Luova Työelämä 2030 -toimialahankkeen aikana tehdyn kyselytutkimuksen tulokset ja johtopäätökset suomalaisten luovasta suorituskyvystä. Voit ladata yksilökyselyn raportin tästä.
Suomalaiset ovat oppimishaluisia, mutta itsevarmuudessa on petraamisen varaa
Raportin mukaan suomaisten luovuuden suurin potentiaali on uteliaisuudessa ja oppimishalussamme. Hienoa.
Sitten se pakollinen mutta: suurin luovuuttamme näivettävä häiriötekijä ja siten merkittävin uhka luovuudellemme on itsevarmuuden puute. Ja itsevarmuus on juuri se, jota tarvitsemme ideoidemme ajamiseen ja toteuttamiseen.
”Me suomalaiset olemme vahvoja, oivaltavia ajattelijoita, jotka haluamme ymmärtää asiat monelta kantilta ja myös keskustella näkökannoistamme. Mutta toisaalta sosiaaliset normit ja niiden noudattaminen ovat meille tärkeitä. Emme halua poiketa joukosta emmekä vihastuttaa ketään. Emme ole parhaimmillamme, kun pitäisi laittaa itsensä likoon. Heittäytyä.”, pohti Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo kyselytutkimuksen julkaisun yhteydessä järjestetyssä webinaarissa.
Mielenkiintoinen havainto on myös se, että kansainvälisissä yrityksissä toimivat suomalaiset olivat valmiimpia ottamaan riskejä. Rohkeampia.
”Hakeutuuko kansainvälisiin yrityksiin itsevarmempia ihmisiä vai edesauttaako yrityskulttuuri rohkeutta, sitä tutkimus ei kerro”, aprikoi puolestaan Yellow Methodin toimitusjohtaja Pauliina Valpas.
Jo keski-ikään ehtinyttä artikkelin kirjoittajaa lämmitti aivan erityisesti raportin havainto siitä, että luovuus karttuu iän myötä. Ikä, kokemus ja koulutustaso korreloivat luovan identiteetin ja itsevarmuuden kanssa – mitä kokeneempia ja koulutetumpia olemme, olemme myös sitä luovempia ja uskallamme myös käyttää luovuuttamme.
Siinäpä ikärasisteille pohdittavaa.
Summa summarum
Kyselytutkimuksen raportin mukaan luovan suorituskykymme nykytaso ei vielä riitä pelastamaan kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla tai parantamaan jatkuvasti huonontuvaa työhyvinvointiamme. Asialle on siis tehtävä jotakin.
Meidän on aktiivisesti poistettava luovuuden häiriötekijöitä kannustamalla ihmisiä kehittämään itsevarmuuttaan ja riskinottokykyään. Mutta miten?
Suurin luovuuttamme näivettävä häiriötekijä ja siten merkittävin uhka luovuudellemme on itsevarmuuden puute.
Pauliina Valpas kiteyttää: ”On varmasti keskeisintä, miten meidän ajattelua ja oivaltavuutta voitaisiin ennestään vahvistaa ja ohjata niin, että se saadaan täysimittaisesti liiketoiminnan käyttöön. Toisaalta olisi hyvä myös miettiä, miten esimerkiksi johtajuudella voisi luoda olosuhteet, joissa ihmiset tuntisivat olonsa itsevarmaksi ja joissa heillä olisi positiivinen paine toimia niin, että ideat eivät jää vain ideoiksi.”
Usein myös poikkeuksellisen luovilla ideoilla on taipumus hautautua yrityksen rutiineihin. Siksi on tärkeätä, että ideoiden edistäminen käytännön tasolle on täsmällisesti vastuutettu kehittämisestä innostuneille henkilöille.
Eli keskeinen kysymys on, osaavatko suomalaiset organisaatiot hyödyntää luovuuttaan ja innovatiivisuuttaan jokapäiväisissä toimissaan ja valjastaa ne osaksi liiketoimintansa kehittämistä. Ja osaavatko yritykset johtaa kehityshankkeita riittävän sisukkaalla otteella. Itsevarmasti.
Jos onnistumme tässä, emme ainoastaan saa muita maita kiinni luovuuden hyödyntämisessä uuden kukoistavan liiketoiminnan generoinnissa.
Voimme mennä vauhdilla ohi.
Se on mahdollista, sillä Suomi tarjoaa luovuusloikkaan suotuisat puitteet. Kuten todettua, olemme oivaltavaa kansaa, yhteiskuntamme on turvallinen sekä vakaa ja meillä on kansainvälisesti tarkastellen matalat hierarkiat. Sellaiset, jotka tarjoavat luovuudelle hyvän alustan kasvaa ja kukoistaa.
Seuraava askel Luova Työelämä 2030 -hankkeessa onkin organisaatiotaso. Yellow Method on jo aloittanut paneutumisen noin kahdenkymmenen organisaation luovaan kulttuuriin. Tarkastelussa on viisi osa-aluetta: johtaminen, organisoitumisen tavat, ilmapiiri, luova toteutus ja vuorovaikutus. Tulokset tästä vaiheesta julkaistaan joulukuussa.
Tuskin maltamme odottaa.
Teksti: Anssi Järvinen
Askelmerkit oman luovuuden vahvistamiseen
1) Opettele arvostamaan luovuutta
Vain tärkeisiin asioihin haluaa panostaa aikaa ja energiaa. Siten on olennaista ymmärtää syvällisesti, miten kiehtova ja tärkeä taito luovuus on. Se on ammatillista osaamista, joka siivittää paitsi uraa ja erottaa meidät koneista, tuottaa myös hyvinvointia ja merkityksellisyyden kokemuksia.
2) Rakenna luova identiteetti
Luovuuden perusta on identiteetti eli käsitys itsestä. Jos koet itsesi luovaksi, hakeudut huomaamattasi tilanteisiin, joissa pääsee hyödyntämään luovuuttasi. Tartut ongelmiin ja mahdollisuuksiin, joita muut karttavat. Epävarmuus ei pelota vaan kutkuttaa ja tarjoaa kasvun paikkoja.
3) Vahvista vahvuuksiasi
Luovuus on yksilöllistä ja rakentuu kunkin omille vahvuuksille. Toiset meistä ovat erityisen oivaltavia, toiset uteliaita, jotkus taas sinnikkäitä tai itsevarmoja. Tärkeintä on tunnistaa ne ja johdonmukaisesti vahvistaa niitä harjoittelemalla ja antamalla itselle tunnustusta onnistumisista. Hyvä tapa kartoittaa omia vahvuuksia on vastata Luova työelämä 2030 -hankkeen kyselyyn osoitteessa: luovuusindeksi.fi. Kysely ja siitä tulostuva yksilöity raportti ovat oivallisia työkaluja itsetuntemukseen.
4) Poista häiriötekijöitä
Häiriötekijät estävät luovan huippusuorituksen. Ne näivettävät potentiaaliamme ja surkastuttavat meitä. Tunnista siis, mitkä ovat haastattavimmat häiriötekijäsi ja ryhdy systemaattisesti poistamaan niitä. Muokkaa mahdollisuuksien mukaan työympäristösi niin, että se tukee luovuuttasi. Kurkista myös pääsi sisään. Tuhoatko kenties itsekritiikilläsi omat ideasi ennen kuin edes pääset jatkokehittelemään niitä?
5) Ei liikaa kerralla
Liikaa ei voi kerralla tehdä vaan kannattaa valita yksi tai kaksi osa-aluetta työstettäväksi. Aloita vaikka korkeimmasta potentiaalista tai häiriötekijästä. Voit myös yksinkertaisesti työstää sitä, mikä innostaa eniten. Innostus on tärkeää, koska se motivoi ja energisoi.
Askelmerkit antoi Pauliina Valpas
CEO, Creativity Psychologist
Yellow Method
Artikkeli on julkaistu myös MRKTNG 3-2022 -näköislehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.