Identiteetin rooli jää usein kipeällä tavalla pinnalliseksi tyyli- ja makukysymykseksi, vaikka todellisuudessa kyse on pohjimmiltaan myös laajemmasta sosiaalisesta ja psykologisesta ulottuvuudesta.
Näin nämä asiat koetaan
Visuaalisten identiteettien kehittäminen ja arvioiminen on usein asiakkaalle kivulias, mutta hyödyllinen prosessi, johon liittyy usein monia epävarmuustekijöitä. Aiheesta käytävä dialogi on monesti eräänlainen viidakko subjektiivisesti värittynyttä makutottumusten, uskomusten ja irtonaisten väittämien hepreaa.
Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että tarkan analyyttinen ja rakentava keskustelu puhtaasti visuaalisista asioista, kuten kirjasintyyppien luonteenpiirteistä, typografiasta, tilankäytöstä, väreistä ja kokonaisuuden hallinnasta on arkipäivää vain aiheen parissa jatkuvasti työskenteleville erikoisasiantuntijoille.
Aihepiirin hähmäisyyttä ei myöskään helpota nykypäivän digitaalisten käyttökontekstien vaatimukset, kuten esimerkiksi systeemi nimeltä internet, joka tuo oman vaikeuskertoimensa siihen, miten tarkoituksenmukaisesti toimivan visuaalisen identiteetin tulisi olla muotoiltu.
Silmät eivät valehtele
Visuaalisten identiteettien arvioimisesta voi tehdä huomattavasti helpompaa, mikäli uskaltaa olla brutaalin rehellinen näköhavainnoilleen, sillä tarkemmin tarkasteltuna esillä olevat asiat paljastavat säälimättömän rehellisesti, kuinka tarkoituksenmukainen, kestävä ja harkittu identiteetin nykytila on.
Epämääräisen identiteetin tunnusmerkki on valintojen tekemättömyydestä johtuva – useimmiten vapauden ja avoimuuden naamioon puettu – epämääräisyys, josta paistaa läpi mielivaltainen, keinotekoinen, epäröivä tai vain puhtaasti välinpitämätön asenne heti, kun pintaa hieman raapaisee.
Vahva identiteetti on sen sijaan rehellinen itsensä, rajallisuutensa ja käyttökontekstinsa tunteva, tarkasti määritelty kokonaisuus, jossa valintoja on uskallettu tehdä ja niistä on myös pidetty kiinni. Sen jokainen yksityiskohta kestää päivänvaloa saaden kokonaisuuden tuntumaan harkitulta ja merkitykselliseltä.
Tunne itsesi
Brändi-identiteettien rakentaminen tulisikin nähdä lyhytnäköisen ”stailauksen” sijaan eräänlaisena kokonaisvaltaisena persoonallisuuspsykologian klinikkana, jossa suunnittelutoimiston tehtävänä on kirkastaa brändin tai yrityksen sielu, asenne ja olemassaolon tunne näkyvään muotoon.
Tämä vaatii molemmilta osapuolilta avoimuutta, rehellisyyttä sekä herkkyyttä tunnistaa olennaisin ja rohkeutta karsia ja pelkistää kaikki epäolennainen tai keinotekoinen, sillä vain itselleen rehellinen ja oman arvonsa tunteva brändi voi olla aikaa kestävä.
Identiteeteissä on nimittäin pohjimmiltaan kyse itsetunnosta, uskottavuudesta ja luotettavuudesta, ja kuten ihmisillä, niin myös brändeillä ja yrityksillä vahva itsetunto on eräs merkittävimmistä, ellei merkittävin voimavara alati muuttuvassa maailmassa, kilpailussa ja kriisitilanteissa.
Kannustaisinkin olemaan rehellinen itselleen ja tunnustelemaan brändillisiä omanarvontuntojaan vaikka se aluksi saattaisikin tehdä kipeää.
—
Anssi Arte, designer
anssi.arte@hasanpartners.fi
Anssi Arte on helsinkiläinen brändi-identiteettisysteemeihin keskittyvä graafinen suunnittelija, jonka tavoitteena on tehdä ihmisten, palveluiden, brändien ja yritysten arjesta merkityksellisempää ja toimivampaa. Anssi työskentelee hasan-ryhmän brändien ja identiteettien suunnittelun erikoisyksikössä, joka palvelee asiakkaita kokonaisvaltaisen brändirakentamisen kaikilla osa-alueilla strategiasta konkretiaan.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.