Suomessa markkinointijohtajat eivät ole yhtä näkyvässä roolissa johtoryhmissä kuin esimerkiksi talous- tai teknologiajohtajat.
Suurimmissa suomalaisissa yrityksissä johtoryhmissä painottuu usein enemmän talous-, teknologia- ja operatiivinen osaaminen kuin markkinoinnin johtaminen toisin kuin useissa kansainvälisistä suuryrityksistä erityisesti Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa.
Niissä Chief Marketing Officer (CMO) on usein näkyvä ja strateginen osa johtoryhmää. Esimerkiksi monissa Fortune 500 -yrityksissä CMO on kriittinen rooli yrityksen brändinhallinnassa ja markkinointistrategian kehittämisessä.
Johtoryhmän kokoonpanoa olennaisempaa on se, että ryhmä toimii ja tuottaa lisäarvoa yrityksen toimintaan.
Mutta johtoryhmän kokoonpanoa olennaisempaa on se, että ryhmä toimii ja tuottaa lisäarvoa yrityksen toimintaan.
Olen istunut pitkän urani aikana usean markkinointiviestintätoimiston mitä kirjavimmissa johtoryhmissä. Jotkut ovat olleet löyhiä ompelukerhoja, jotkut tehokkaita johtoyksiköitä. Ja loput jostain tältä väliltä.
Siksipä olikin ilo kuulla alan arvostetulta ammattilaiselta, miten hyvä johtoryhmä toimii.
Mikä on hyvän johtoryhmän anatomia?
“Johtoryhmien dynamiikka ja tehokkuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan organisaation menestykseen”, sanoo johtoryhmien ja johtamisen kehittämiseen erikoistuneen Voltti Management Oy:n perustaja, organisaatiopsykologi Kirsi Mylly.
Hän on useita vuosia työskennellyt sen parissa, miten johtoryhmien voivat parantaa toimintaansa ja tuoda konkreettisia hyötyjä liiketoiminnalle.
Hyvä johtoryhmä luo yrityskulttuuria ja henkilöstön hyvinvointia
Johtoryhmän tehokkuus näkyy usein hyvin nopeasti organisaation tuloksessa. Mutta sillä on laajempaakin merkitystä yrityskulttuuriin.
”Hyvin toimiva johtoryhmä parantaa liiketoiminnan tuloksia. Se heijastuu myös organisaatiokulttuuriin ja henkilöstön hyvinvointiin,” hän toteaa.
Hyvin toimiva johtoryhmä luo koko organisaatioon positiivista ilmapiiriä ja edistää avointa viestintää, mikä puolestaan parantaa työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota.
Hyvin toimiva johtoryhmä – haasteet ja ratkaisut
Johtoryhmätyöskentelyssä on kaksi keskeistä osa-aluetta, joihin Mylly haluaa kiinnittää huomiomme: Rakenteelliset tekijät ja yhteistyökyky.
Rakenteellisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi kokouskäytännöt ja päätöksenteon selkeys.
”On tärkeää, että johtoryhmän kokoukset keskittyvät liiketoiminnan tavoitteiden kannalta olennaisiin asioihin ja päätökset tehdään tehokkaasti”, Mylly korostaa.
Jos kokoukset kuluvat epäolennaisuuksiin, johtoryhmän aika ja resurssit menevät hukkaan. Vuorovaikutukseen liittyvät haasteet ovat usein hienovaraisempia, mutta yhtä merkittäviä.
”Johtoryhmissä on usein voimakkaita persoonia, ja vuorovaikutuksen toimivuus on ratkaisevaa. Toimitusjohtajan rooli luotsata johtoryhmää yhteistyössä kohti liiketoiminnan tavoitteita on tässä erityisen tärkeä”, Mylly sanoo.
Hyvin toimiva johtoryhmä osaa käsitellä konflikteja rakentavasti ja pitää ilmapiirin positiivisena, mikä edistää yhteistyötä ja innovointia.
Ryhmässä osataan olla myös kriittisiä. Psykologisesti turvallinen johtoryhmä on osaava myös vaikeiden asioiden äärellä.
Mylly painottaa, että johtoryhmien tehokkuuden parantaminen ei ole vain teknisten taitojen kehittämistä, vaan myös ihmisten välisten suhteiden ja vuorovaikutuksen ymmärtämistä.
Näillä kolmella asialla on keskeinen merkitys johtoryhmän toimivuuteen
- Johtoryhmän olemassaolon tarkoituksen tulee olla kirkas sekä ryhmän sisällä että koko organisaation näkökulmasta. Johtoryhmän tulee työskentelyllään tuottaa yritykseen selkeää arvoa, joka tunnistetaan myös koko organisaatiossa.
- Johtoryhmässä vallitsee hyvä keskinäinen yhteistyö ja “Company First” -asenne. Liiketoiminnan kannalta merkittävistä asioista päätetään yhdessä, niihin sitoudutaan yhdessä ja ne kommunikoidaan sovitusti sekä samanaikaisesti muulle organisaatiolle.
- Johtoryhmän tulee olla kriittinen omalle toiminnalleen ja jatkuvasti kehittyvä. Kehittyminen tulee nähdä jatkuvana prosessina. Uskallus katsoa kipupisteitä sekä korjata niitä on olennaista. Toimimattoman johtoryhmän tunnelma heijastuu herkästi koko organisaation kulttuuriin.
Avointa johtoryhmätyöskentelyä
Mylly nostaa esiin myös ajatuksen johtoryhmätyöskentelyn avoimuuden lisäämisestä.
”Voisiko johtoryhmän kokoukset olla osittain avoimia henkilöstölle? Tämä voisi lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä organisaatiossa”, hän pohtii.
Voisiko johtoryhmän kokoukset olla osittain avoimia henkilöstölle?
Joissakin yrityksissä on jo kokeiltu henkilöstöedustajien osallistumista johtoryhmän kokouksiin, mikä voi olla askel kohti avoimempaa toimintakulttuuria. Myös johtoryhmän kokoonpano voi elää tarpeen mukaisesti.
“Johtoryhmät voivat myös tarvittaessa pohtia, voisiko johtoryhmä käyttää vierailevia tähtiä, asiantuntijoita, jotka voivat kriittisissä tilanteissa kuulua hetken juryyn tai antaa näkemyksensä tilannekohtaisesti“, Mylly visioi.
Tarvitseeko teidän yrityksenne johtoryhmää?
Johtoryhmän kokoonpanossa painopisteen tulisi aina olla lisäarvossa, jota johtoryhmän jäsen osaamisensa ja näkemyksensä kautta kokonaisuuteen tuo, yhteistyökykyä unohtamatta. Se sisältää motivaation ja kyvykkyyden toimia myös ryhmän jäsenenä.
Myllyn mukaan jokaisen yrityksen tulisi pohtia, mikä on johtoryhmän rooli organisaatiossa ja tarvitaanko ylipäätään yritysjohtoryhmää.
”Jos vastaus on kyllä, johtoryhmän toiminnan tulee tuottaa konkreettista hyötyä liiketoiminnalle ja edistää sitä kautta kestävää organisaatiokulttuuria ja työhyvinvointia”, hän painottaa.
Hyvä johtoryhmä tukee organisaation strategisia tavoitteita ja luo puitteet kestävälle menestykselle.
Young Lions Finland -voittajat hyvin opein Cannesiin
Kirsi Mylly oli mukana mentoroimassa Young Lions Finland -voittajia menestymään Cannes Festival of Creativityn yhteydessä järjestettävässä Young Lions -kilpailussa.
Mylly on keskittynyt erityisesti tiimien keskinäisen yhteistyön ja paineensietokyvyn parantamiseen.
”Valmennuksessa keskityimme siihen, miten tiimit voivat toimia saumattomasti yhdessä ja hyödyntää toistensa vahvuuksia. Lisäksi annoin konkreettisia työkaluja stressinhallintaan ja itseluottamuksen lisäämiseen”, Mylly kertoo.
Työkaluja jännityksen hallintaan
”Jännityksen hallinta on taito, jonka voi oppia. On tärkeää tunnistaa omat varhaiset signaalit ja osata pysäyttää negatiivinen kierre ennen kuin se johtaa paniikkiin,” hän opastaa.
Näiden oppien saattelemana oli hyvä lähteä Cannesiin.
.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.