Informaatiovaikuttaminen. Pitkä, huolestuttava mutta hiukan etäinen sana. Sitä kuitenkin tapahtuu yhteiskunnan joka kolkassa, ja yritysten riski joutua sen kohteeksi on kasvanut.
Jokaisessa organisaatiossa johdon ja viestinnän tulisi tunnistaa informaatiovaikuttaminen sekä pystyä vastaamaan siihen. Demokratian rapauttamiseen ja yhteiskunnan lamauttamiseen tähtäävän toiminnan torjunta edellyttää laajaa valveutuneisuutta, suunnitelmallisuutta ja nopeaa reagointia.
Murentaa luottamusta ja iskee kiperiin railoihin
”Informaatiovaikuttaminen on pimeyden markkinointia, jolla pyritään aiheuttamaan epävarmuutta, epäluottamusta ja jopa vihaa. Se pyrkii passivoimaan, luomaan epäluuloja ja lyömään kiiloja yhteiskunnan railoihin lietsoen olemassa olevia jakolinjoja”, summaa viestintäammattilainen ja tietokirjailija Janne Riiheläinen, yksi Suomen johtavista informaatiovaikuttamisen asiantuntijoista.
Informaatiovaikuttaminen voidaan määritellä viestintätoiminnaksi, joka on
- harhaanjohtavaa, tahallista ja häiritsevää
- pyrkii saamaan kohteensa tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan.
Tulilinjalle joutuu koko demokraattisen yhteiskunnan toimintakyky ja sen perustana toimiva ihmisten ja organisaatioiden keskinäinen luottamus. Informaatiovaikuttamisessa käytetään kierosti hyväksi kiperiä kiistakysymyksiä kuten maahanmuuttoa, ympäristöasioita, rokotuksia, koronarajoituksia ja vähemmistöjä.
Moniarvoistuminen ja yhteiskunnallinen kuohunta tarjoavat informaatiovaikuttamiselle tilaisuuksia, ja uusi teknologia luo mahdollisuuksia uuteen taktiikkaan. Riiheläinen antaa esimerkin: ”Toisessa maailmansodassa Saksa yhdisti panssarit, lentoaseen ja radion salamasodaksi, josta muut olivat äimänä. Olenkin sanonut Venäjän menestystä vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa informaatiosalamasodaksi.”
Sodan ja rauhan epämääräinen välimaasto
Kylmä sota on oma lukunsa informaatiovaikuttamisessa, ja nyt se näyttää saavan jonkinmoista jatkoa. Selkeä jako sotaan ja rauhaan ei enää päde, vaan viimeiset 10 vuotta on eletty eräänlaisessa välitilassa.
Venäjällä maailmantilanne nähdään jatkuvana kamppailuna. Maa onkin käynyt poliittista sotaa länttä vastaan jo noin 15 vuotta. Hybriditaistelussa informaatiovaikuttaminen on keskeinen työkalu, ja tilanne on eskaloitunut Krimin miehityksen, Ukrainan sodan ja Suomessa myös Nato-jäsenyyden harkinnan myötä.
Riiheläinen muistuttaa, että informaatiovaikuttamista tekevät muutkin kuin Venäjä. Itäinen naapurimme on kuitenkin erityisen suuri ja häikäilemätön toimija. Siellä myös yritykset on alistettu poliittisen vallan käsikassaroiksi. Oligarkkien yhtiöt saavat toimia, jos ne tottelevat. ”Ei Norilsk Nickelkään sijoittanut rahaa Jokereihin pelkästään rakkaudesta lajiin”, naurahtaa Riiheläinen.
Koskettaa kaikenlaisia yrityksiä ja yhteisöjä
Viime aikoina tikunnokkaan on Venäjän toimintoihinsa liittyen nostettu esimerkiksi Hesburger ja Nokian Renkaat, ja informaatiovaikuttamisen kohteeksi joutuminenkin voi liittyä itänaapurin kanssa tehtäviin bisneksiin. Yritys saattaa kuitenkin päätyä tähtäimeen mitä omituisimmista muistakin syistä, vaikkapa vainoharhaisesti tulkittujen, epäpoliittisten ulkoisten seikkojen kuten logon, värien ja muun brändi-ilmeen perusteella. Tällaista taktiikkaa käyttivät esimerkiksi QAnon-salaliittoteoreetikot.
Epämääräinen, pelottava informaatio ja yllättävät tapahtumat voivat nakertaa minkä tahansa yrityksen henkilöstön mielenrauhaa, työtehoa, tuottavuutta ja toimintakykyä. ”Ottakaa asia vakavasti ja puolustakaa omianne”, kehottaa Riiheläinen ja neuvoo johtoa tukemaan henkilöstöä, erityisesti niitä, jotka työnsä puolesta joutuvat myrskyn silmään.
Ennakointi vaikeaa, valmistautuminen välttämätöntä
Informaatiovaikuttamisen kohdetta, ajankohtaa ja toimintatapoja on vaikea ennustaa. Se voi ilmetä esimerkiksi
- vihamielisten ja hämmentävien kommenttien vyörynä somessa
- virheellisen informaation tai asiayhteydestään irrotettujen tietojen levittämisenä
- valeversiona yhtiön verkkosivustosta
- sometilin kaappauksena
- maalittamisena ja yksilön uskottavuuden riistämisenä
- yrityksen politisoimisena henkilöstön mielipiteiden perusteella.
Informaatiovaikuttajat haistavat heikot kohdat ja hetket ja iskevät useimmiten yllättäen. Jokaisen yrityksen ja organisaation avainhenkilöiden, varsinkin viestinnän, tulee pysyä jatkuvasti valppaina.
”Iskut eivät tule mistään Moskovan esikaupunkialueelta, vaan verkostoista, jotka on ajan myötä rakennettu erikseen jokaiselle maalle. Niitä ruokitaan, ja niissä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Venäjän informaatiovaikuttamista tekevät tiedostamattaan tai tiedostetusti myös suomalaiset ihmiset, jotka ovat omalla asiallaan jollain tapaa saman suuntaisesti kuin Venäjä”, Riiheläinen kertoo. Esimerkiksi koronadenialisteja on valjastettu tällaisiin tarkoituksiin.
Vaikka informaatiovaikuttamisen tekijöitä harvoin pystytään identifioimaan, disinformaatiokentän keskeiset hahmot ja foorumit on syytä opetella tunnistamaan. Usein toimintaa harjoitetaan valeidentiteetillä, nimimerkillä sekä haamutilien ja -profiilien avulla. Viestintäammattilaisten tulee osata lukea ja tulkita tilannetta pintaa syvemmältä. Tunnusmerkistöön kuuluvat myös vastatermit: ei sota vaan erikoisoperaatio, ei rokote vaan piikki.
Miten valmistautua vastaamaan informaatiovaikuttamiseen?
S-ryhmän mediajohtaja Päivi Anttikoski työskenteli aiemmin Valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajana tiiviisti informaatiovaikuttamisen parissa ja luennoi maanpuolustuskursseilla sekä piti koulutuksia viestijöille. Seuraavat informaatiovaikuttamiseen varautumisen suuntaviivat pohjautuvat Anttikosken haastatteluun ja Valtioneuvoston julkaisuun Informaatioviestintään vastaaminen: Opas viestijöille.
- Valmistaudu etukäteen
Tärkeää on rakentaa kriisitiimi, johon kuuluu ainakin viestintäosaajia ja johdon edustajia. Oman toiminnan heikot, hyökkäyksille alttiit kohdat analysoidaan, ja niiden pohjalta työstetään faktakooste, jonka avulla voidaan jakaa oikeaa tietoa esimerkiksi somessa. Jos viestintä on aiemminkin hoidettu avoimesti ja luottamusta herättävästi, on helpompaa onnistua. - Toimi nopeasti
Hyökkäyksen tapahduttua käydään ripeästi läpi, mitä tapahtui, miten se vaikuttaa, mitä kannattaa tehdä ja kuka tekee. Tietoa tulee jakaa myös henkilöstölle sisäisen viestinnän kautta. Ei yli- eikä alireagoida, vaan toimitaan arvojen ja strategian pohjalta. Somen hyödyntäminen on tärkeää. Viesti suunnataan ennen kaikkea kohde- ja sidosryhmille, eikä lähdetä väittelemään hyökkääjän kanssa. - Hyödynnä kokemuksesta saatu oppi
Viestinnässä jonkun tulisi pitää lokia siitä, mitä ja milloin tapahtui ja tehtiin. Jälkeen päin prosessi käydään läpi ja kokemuksesta saatu oppi laitetaan jakoon tulevaa silmällä pitäen.
Ilman omaa viestintähenkilöstöä toimiville yrityksille Anttikoski vinkkaa: ”Selvittäkää etukäteen, mistä saa oikeasti asiantuntevaa apua. Kysykää vaikkapa kollegoilta kokemuksia hyvistä viestintäkumppaneista.”
Lisää aiheesta:
- Martti J. Karin luennolta kuvattu video Venäjä hybridivaikuttajana on lähtenyt kiertämään internetissä Ukrainan sodan alettua. Lehden julkaisuun mennessä videota oli katsottu yli 56 000 kertaa ja sitä on jaettu sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Voit katsoa videon tästä.
- Jyväskylän yliopisto kouluttaa informaatiovaikuttamista, katso tietoa täällä.
Teksti: Marjaana Keskitalo
Artikkeli on julkaistu MRKTNG 2-2022 -lehdessä (19.5.2022)
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.