Pieni ajattelu, mailan puristaminen ja se, kun yritetään saada alariville mahdollisimman paljon irti yläriviä muuttamatta.
Näitä tapoja ja ajatuksia Pauli Waroma muuttaisi, jotta Suomen kilpailukyky saadaan ampaisemaan nousuun.
”Kun presidentti Sauli Niinistö lähti virastaan, sanoi hän viimeisenä asianaan, että tuolle talouskasvulle pitäisi tehdä jotain. Presidentin mukaan Suomessa ei ole ollut realistista talouskasvua kahteentoista vuoteen. Samaan aikaan Hesarissa aivotutkija kertoi, että on pelottavaa, että suomalaisella viisikymppisellä voi olla seitsenkymppisen aivot.”
Sherpan perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Pauli Waroma näkee, että Suomessa haasteena ei niinkään ole tekemisen, vaan jonkinlaisen rohkeuden ja kunnianhimon puute.
”Jostain syystä emme ajattele tarpeeksi isosti siten, että yritettäisiin vallata markkinaa kansanvälisesti tarjolla olevasta markkinaosuudesta. Se on johtanut tilanteeseen, että puristetaan mailaa ja yritetään olemassa olevasta ylärivistä saada mahdollisimman paljon irti.”
”Siksi talous ei kasva ja kukaan ei voi oikein hyvin, kun pitää vähemmällä saada aikaan enemmän.”
Markkinoille on tulossa tuhansien miljardien edestä AI-pohjaisia sovelluksia, joiden tehtävä on helpottaa työtä ja elämää
Nvidia, joka kilvoittelee kärkikolmikossa maailman suurimman yrityksen paikasta, myi viime vuonna tekoälyn rakentamiseen käytettyjä siruja viidelläkymmenellä miljardilla dollarilla.
Meta, Alphabet, Tesla, Microsoft ja muut teknologiajätit käyttävät niitä raaka-aineena teknologiselle kehitykselleen.
All-In podcastissa hiljattain spekuloitiin, että maailmaan on avautumassa jopa tuhansien miljardien arvosta tekoälypohjaisia sovelluksia, joita yritysten pitäisi ottaa hyötykäyttöön.
”On päivänselvää, että teknologinen kehitys tulee omaan paljon nopeampaa mitä se on koskaan ollut. Kun ottaa Suomen globaalin kilpailuasetelman huomioon, suomalaisten olisi lähdettävä eturintamassa mukaan muutokseen”, Waroma sanoo.
Mitä haasteita tekoälyn käyttöönottoon liittyy
Tekoäly on vielä sen verran uusi asia, että yrityksistä puuttuu ymmärrystä siitä, mitä ottaa käyttöön ja miten.
Kuinka päivittäisen tekemisen tavan pitäisi muuttua.
”Mikäänhän ei ole vaikeampaa, kuin muuttaa tapoja ja rutiineja. Näen, että siihen on olemassa kolmeportainen lähestymistapa”, Pauli Waroma sanoo.
1. Havahdutetaan ja ymmärrytetään tekoälyn mahdollisuuksista. Tänä päivänä moni myy visioita, joissa esitellään mitä tekoäly tuo.
2. Konsultaatiot ja käytännön koulutukset, miten tehdään. Näissä opetellaan tekoälysovelluksia ja promptaamista eli sitä, kuinka niistä saadaan konkreettista hyötyä.
3. Teköälyavusteiset toiminnot istutetaan yrityksen prosesseihin. Muutos tapahtuu vasta, kun konkreettiset uuden aikakauden osaajat istutetaan yrityksiin. He näkevät uusia tapoja toimia ja ehdottavat, kuinka AI voidaan tuoda eri kohtiin yrityksen prosesseja. Yritys oppii uusia tekemisen tapoja.
Henkilökohtaiset superassistentit jokaiselle
Maailman johtaviin generatiivisiin tekoälyihin lukeutuvan ChatGPT:n omistavan OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on puhunut useissa yhteyksissä tekoälyn vaikutuksista työpaikkoihin ja työelämään.
Tekoälyn pitäisi toimia ihmisten apuna ja tehdä työstä vähemmän toistuvaa ja vähemmän fyysisesti rasittavaa.
Se vapauttaa ihmisiä keskittymään luovempiin ja strategisempiin tehtäviin.
Samalla avautuu mahdollisuus keskittyä enemmän inhimilliseen vuorovaikutukseen, luovuuteen ja innovaatioon.
”Tavoite ei ole viedä ihmisiltä työpaikkoja, vaan aivan kuten kansanedustajat palkkaavat erityisavustajiksi fiksuja ihmisiä, tässä on tarkoituksena se, että me saadaan kaikki henkilökohtaiset superälykkäät tekoälyassistentit käyttöömme”, Waroma kuvailee.
Teksti: Paula Harmaala
Kuva: Juha Valkeajoki
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
