Kiinalainen AI-sovellus DeepSeek on tällä viikolla ravisuttanut globaalia teknologiamaailmaa ja haastanut Yhdysvaltojen teknologiaylivoimaa. Sen vaikutus ei rajoitu vain taloudellisiin seurauksiin, kuten Nvidian 600 miljardin dollarin markkina-arvon laskuun, vaan se on herättänyt vakavaa huolta tietoturvasta ja tietosuojasta, erityisesti akateemisessa ja yritysmaailmassa. Myös markkinoinnin ja viestinnän kentällä on syytä olla huolissaan tekoälypalveluiden, kuten DeepSeekin, käytöstä, sillä luottamuksellisen kampanjadatan, liikesalaisuuksien tai julkaisemattoman sisällön lataaminen voi vaarantaa immateriaalioikeudet ja johtaa tiedon valumiseen hallitsemattomasti kolmansille osapuolille. Lisäksi tekoälypalvelujen läpinäkymätön koulutusdata voi altistaa yritykset brändiriskeille ja pakotelainsäädännön rikkomuksille.
Myös suomalaiset organisaatiot ovat kieltäneet DeepSeekin käyttöä
Suomessa Tampereen yliopisto on ollut yksi ensimmäisistä tahoista, joka on kieltänyt DeepSeekin käytön korkeakouluympäristössään. Asiasta kertoi mm. Aamulehti. Päätöksen taustalla ovat tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät riskit, jotka koskettavat erityisesti tilanteita, joissa palveluun ladataan luottamuksellista tai arkaluonteista dataa. Korkeakoulujen ja tutkimusympäristöjen näkökulmasta riski liittyy siihen, että AI-sovelluksiin ladattu tieto voi tulla osaksi tekoälyn koulutusdataa ja korkeakoulujen arvokas data valuu kaikkien hyödynnettäviksi. Kun käyttäjä lataa palveluun tietoa, esimerkiksi keskeneräisen tutkimuksen tuloksia tai luottamuksellista aineistoa, tämä tieto voi päätyä tekoälymallin jatkokoulutukseen. Tämä muodostaa vakavan riskin erityisesti ennen julkaisemattoman materiaalin kohdalla.
Sama riski koskee myös yritysten toimintaa, kuten markkinointia ja viestintää. Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki varoittaa: “Vaikka yksittäinen tieto saattaa vaikuttaa merkityksettömältä, tekoäly kykenee yhdistämään sen muuhun dataan, jolloin yrityksen luottamukselliset tiedot voivat päätyä kilpailijoiden käyttöön.” Tämä tekee tietoturvasta sekä AI-politiikasta kriittisen tekijän sekä tutkimus- että liike-elämässä.
Yritykset seuraavat yliopistojen esimerkkiä
Tampereen yliopisto ei ole ainoa toimija, joka on ryhtynyt rajoittamaan DeepSeekin käyttöä. Myös useat yritykset ovat kieltäneet sovelluksen käytön työlaitteilla tietoturvasyistä. Lemminki nostaa esiin syitä, joiden takia DeepSeekin käyttöä on haluttu rajata:
- Luottamuksellisen tiedon vuotamisen riski: Palveluun ladattu tieto voi päätyä tekoälyn koulutusdataksi, jolloin sen hallinta menetetään.
- Immateriaalioikeudet ja tekijänoikeudet: Kiinassa immateriaalioikeuksia, kuten patentteja ja tekijänoikeuksia, tulkitaan eri tavoin kuin Euroopassa, mikä voi johtaa riskeihin, jos yrityksen arvokasta tietoa vuotaa ulkopuolisille. Rikkomuksiin on myös vaikeampi puuttua.
- Pakotelainsäädäntö ja geopoliittiset riskit: Kiinan ja länsimaiden välisten talouspakotteiden vuoksi DeepSeekin käyttö voi aiheuttaa juridisia haasteita, etenkin tietyillä kriittisillä sektoreilla.
Vaikka DeepSeek ei teknisesti poikkea muista tekoälypalveluista, sen kiinalainen alkuperä ja siihen liittyvät geopoliittiset riskit ovat nostaneet sen erityistarkkailuun. ”Yrityksille tämä merkitsee sitä, että riskienhallinta vaatii entistä tiukempaa valvontaa ja mahdollisesti myös uusien sisäisten käyttöohjeiden päivittämistä”, muistuttaa Lemminki.
Marketing Finlandin alla toimiva markkinointihankinta-työryhmä teki loppuvuodesta 2024 pohjan, jonka avulla organisaatiot voivat luoda oman AI-politiikkansa markkinointi- ja viestintäsisältöjen tuottamiseen.
Organisaatiot tasapainottelevat tekoälyn hyötyjen ja riskien välillä
Tekoälypalveluiden käyttö akateemisessa tutkimuksessa ja yritysmaailmassa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla se vaatii tarkkaa harkintaa. DeepSeekin tapaus ei ole yksittäinen poikkeus, vaan se heijastaa laajempaa ilmiötä, sillä kaikissa tekoälypohjaisissa palveluissa on haasteena se, että palvelun käyttäjät eivät aina tiedä, miten ladattua tietoa käytetään jatkossa.
Monet tekoälymallit, myös länsimaiset, käyttävät niihin syötettyä tietoa koulutusmateriaalina parantaakseen palvelua. Tämä nostaa kysymyksen siitä, voiko esimerkiksi keskeneräinen tutkimus vuotaa ulkopuolisten saataville tai päätyä osaksi julkista sisältöä ilman, että käyttäjä on tästä tietoinen.
Kustannustehokkuus ja geopoliittiset haasteet AI-kilvassa
Vaikka DeepSeekin kehityskustannukset ovat vain 5,6 miljoonaa dollaria eli murto-osa länsimaisten kilpailijoiden budjeteista, sen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Tämä kustannustehokkuus voi olla yksi syy sen nopeaan suosioon, mutta samalla sen alkuperä Kiinasta asettaa sen tiukempaan syyniin niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Marketing Finlandilla on huomattu etenkin nuorten kiinnostus DeepSeekin käyttöä kohtaan. ”Syynä voi olla alustan saama näkyvyys nuorten suosimissa kanavissa, kuten TikTokissa, mutta myös sen kyky tuottaa luontaista kieltä”, pohtii Lemminki.
Silicon Valleyssa reaktiot ovat olleet epäuskoisia, mutta moni asiantuntija myöntää, että DeepSeek on tuonut uuden vaiheen tekoälykilpajuoksuun. Länsimaisten yritysten on nyt huomioitava paitsi teknologinen kilpailu, myös geopoliittiset ja tietoturvaan liittyvät tekijät, jotka voivat määrittää tulevaisuuden kehityksen suunnan.
Varovaisuus on valttia tekoälyn käytössä
DeepSeek on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka suuria riskejä tekoälypalveluiden käytössä voidaan ottaa. Yritykset ja korkeakoulut tasapainoilevat hyötyjen ja riskien välillä, kun tekoäly voi tehostaa prosesseja ja mahdollistaa nopeampia innovaatioita, mutta samalla se voi altistaa arkaluonteisen tiedon väärinkäytöksille. Jokaisessa organisaatiossa pitäisi viimeistään nyt tutustua tapoihin, joilla henkilökunta hyödyntää tekoälyä. ”Generatiivinen tekoäly on otettu niin nopeasti käyttöön, ettei monessakaan yrityksessä ole vielä johdon taholta herätty siihen, että tietoa vuotaa koko ajan ulospäin”, sanoo Lemminki.
Marketing Finlandin kattojärjestö WFA (World Federation of Advertisers) on myös juuri julkaissut ohjeistusta, jonka avulla brändit voivat hallita immateriaalioikeuksiin ja tekijänoikeuksiin liittyviä riskejä käyttäessään generatiivista tekoälyä markkinointitarkoituksiin. WFA:n raportti Managing IP Risk when using Generative AI in Marketing on luettavissa Työkalupakista Marketing Finlandin brändijäsenille.
DeepSeekin tapaus muistuttaa, että teknologinen kehitys ei tapahdu erillään muusta maailmasta. “Geopoliittiset jännitteet, tietoturvauhat ja immateriaalioikeuskysymykset nivoutuvat yhä tiiviimmin osaksi teknologian arkea ja sitä kautta myös markkinoinnin ja viestinnän toimintaympäristöä,” toteaa Lemminki.
Tekoälyn käytössä onkin siirrytty yhä enemmän virtuaalisiin työtiloihin, joissa IP- ja tietoturvaratkaisut on mietitty jo ennakkoon. Erityisesti suuret media- ja mainostoimistoketjut ovat lähteneet mukaan kehitykseen vauhdilla. Esimerkkinä on WPP Open, joka on WPP ketjun kehittämä yhteistyöalusta toimistojen ja asiakkaiden välille. Lisäksi WPP on tehnyt strategisia investointeja virtuaalitodellisuus- ja lisätyn todellisuuden yrityksiin, kuten Within Unlimited, laajentaakseen osaamistaan näillä osa-alueilla. “Kehitysvauhti ja investoinnit virtuaalisiin työskentelyalustoihin kiihtyvät. Tulevaisuudessa ne ovat yhä useamman toimiston ja yrityksen paikkoja, joissa markkinoinnin ja viestinnän tietoa jaetaan, luodaan ja säilytetään. Suurena etuna on, että eri AI-kielet saadaan keskustelemaan saumattomasti keskenään,” Lemminki visioi.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
