Kyselytutkimus teki näkyväksi suomalaisten luovan suorituskyvyn nykytilan. Epävarmuuksien alla piilee valtava potentiaali.
Luovuuden tuottamasta lisäarvosta on puhuttu pitkään paitsi luovalla alalla myös sen ulkopuolella. Tulevaisuuden tärkeimmäksi työelämätaidoksikin tituleerattu luovuus on avain organisaatioiden kilpailukykyyn ja kasvuun sekä yksilöiden sekä globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Samalla se tukee hyvinvointia ja tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia. Myös Markkinointiliiton johtama Luova työelämä 2030 -hanke perustuu ymmärrykseen siitä, ettei menestystä luoda ilman luovuutta. Mutta mille vahvuuksille ja heikkouksille suomalaisten luovuus perustuu?
Avoimeen tutkimuskyselyyn osallistui yli 3 000 suomalaista. Vastaukset paljastavat, että meissä on paljon luovaa potentiaalia! Olemme oivaltava kansa, jolla on kykyä ja kiinnostusta niin ajatteluun, oppimiseen, uuden luomiseen kuin ongelmanratkaisuunkin. Samalla suomalaista työelämää ja luovaa suorituskykyämme vaivaa kuitenkin itsevarmuuden puute. Pelko epävarmasta lopputuloksesta estää meitä hyödyntämästä osaamistamme ja ottamasta harkittujakaan riskejä – jäämme uuden edessä usein niin sanotusti ajatuksen tasolle. Matalan itseluottamuksen vuoksi haemme myös helposti turvaa säännöistä ja sosiaalisista normeista.
Luovuus ei saa siiloutua
Mikä meidät sitten erottaa toisistamme? Ainakin luovuuden ja itsevarmuuden määrä – ne nimittäin vaihtelevat merkittävästi toimialojen, ikäryhmien ja koulutusasteiden välillä. Luovaksi itsensä tuntevat erityisesti koulutuksen, taiteen ja viihteen parissa sekä kansainvälisissä tehtävissä toimivat. Toimenkuvista luovimpia ovat johtajat ja yrittäjät – heillä luovuuden potentiaali on suurin ja häiriötekijöitä on vähiten. Tiivistetysti voidaankin todeta, että mitä korkeampi koulutus ja ikä, sitä enemmän yksilö kokee itsevarmuutta ja intoa uuden oppimiseen ja perehtymiseen.
Erityisen huolestuttavaa huomata, kuinka itsevarmuuden ja innovoinnin puutetta potee vasta työuransa ensiaskelia ottava sukupolvi.
Erityisen huolestuttavaa huomata, kuinka itsevarmuuden ja innovoinnin puutetta potee vasta työuransa ensiaskelia ottava sukupolvi. Tutkimuksemme mukaan suomalaisopiskelijoilla on vastaajista vähiten luovaa potentiaalia käytössään ja samalla eniten häiriötekijöitä esteenään. Kysymys kuuluukin, kuinka voisimme opinnoissa ja työelämässä varmistaa, että ympärillämme luovuus lisääntyy – ei lannistu?
Nyt on luovuuden vuoro!
Kyselymme teki näkyväksi paitsi luovuuden nykytilan myös sen merkityksen ja arvostuksen. Aihe koetaan tärkeäksi, ja syyskuun alussa järjestetty tutkimustulosten julkistus keräsikin linjoille lähes 600 luovuudesta kiinnostunutta kuulijaa. Vaikka chatin puolella tuotiin esille hyvin erilaisia kokemuksia luovuudesta sekä sen tiellä olevista esteistä, oltiin yhdestä asiasta harvinaisen samaa mieltä: luovuudessa piilee valtava potentiaali, jonka realisoitumiselle on annettava ansaitsemansa aika ja tila.
Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Myös luovaan suorituskykyyn vaikuttaa merkittävästi se, minkälaisessa yhteisössä ja ympäristössä toimimme. Hankkeemme saakin jatkoa myöhemmin syksyllä, kun yhteisötason luovuutta ja luovan organisaatiokulttuurin rakentumista lähtee kanssamme tutkimaan parikymmentä suomalaisorganisaatiota eri toimialoilta. Vain yhdessä teemme maailman parasta, luovaa työelämää!
Pauliina Valpas & Susanna Rahkamo
Kirjoittajat ovat luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Methodin perustajia. Pauliina on tehnyt uraa niin luovalla alalla kuin hyvinvoinnin ja huippuvalmennuksen parissa sekä tutkinut yksilötason luovuutta. Susanna on työskennellyt 20 vuotta johdon konsulttina ja tutkinut väitöskirjassaan luovuuden merkitystä menestykselle.
–
Yellow Methodin toteuttama Luovuusindeksi-kysely on osa MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n johtamaa Luova työelämä 2030 -hanketta. Löydät edelleen avoinna olevan kyselytutkimuksen sekä raportin tähänastisista tuloksista osoitteesta yellowmethod.co/luova-tyoelama.
Kirjoitus on julkaistu myös MRKTNG 3-2022 -näköislehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke
Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. 