Luova Työelämä 2030 -hankkeessa selvitimme, millä tolalla suomalaisten organisaatioiden luova suorituskyky on ja kuinka voimme sitä edelleen kehittää.
Luovuus on kriittinen kyky. Työelämässä luovuuden perustana ovat paitsi yksilön vahvuudet myös luovuutta tukeva organisaatiokulttuuri. Parhaimmillaan se on toimintaympäristö ja olotila, jossa yksilöt, tiimit ja koko organisaatio voivat hyödyntää luovaa potentiaaliaan mahdollisimman hyvin.
Tänä syksynä olemme Luova Työelämä 2030 -hankkeessa kartoittaneet organisaatiotason luovuutta yhdessä 17 suomalaisyrityksen ja -yhteisön kanssa. Mukana olleet organisaatiot edustavat eri toimialoja aina sosiaali- ja terveysalasta teknologiaan. Yhteistyön tarkoituksena on ollut auttaa organisaatioita löytämään vahvuuksiaan ja mahdollisia kehityskohteitaan sekä innostaa pohtimaan toimintaympäristönsä vaikutusta luovuuteen.
Mutta mistä ja miten syntyy luova organisaatiokulttuuri? Sen analysoimiseksi olemme kehittäneet Yellow Methodissa tutkimukseen perustuvan mallin, joka kuvaa organisaatiotason luovuutta viiden tekijän osalta.
Luovan organisaation kulmakivet
Ilmapiiri on organisaation yleinen tunnelma, joka rakentuu ihmisten suhtautumisesta ja kontaktista toisiinsa ja ympäristöönsä. Luovaa ilmapiiriä luovat muun muassa organisaation toimintatavat, vallitsevat normit, psykologinen turvallisuus, jakamisen kulttuuri ja avoin keskustelu, joiden toteutumisessa jokaisella on roolinsa.
Organisoituminen kuvaa tapoja, miten toiminnot on järjestetty ja rakenteet ohjaavat tekemistä sekä kuinka valta ja vastuu jakautuvat. Organisoitumiseen, itseohjautuvuuteen ja yhteistyöhön vaikuttaa myös toteutus, joka kuvaa henkilöstön ja organisaation uudistumiskykyä, aikaansaavuutta sekä erilaisten työtapojen ja toimintojen omaksumiskykyä.
Vuorovaikutuksella tarkoitetaan osaamista ja oivalluksia, joita siirtyy ihmiseltä toiselle. Uusia ideoita syntyy erilaisuuden kohdatessa niin organisaation sisällä kuin sen rajat ylittävänä. Kuten vuorovaikutus myös luovuutta edistävä johtaminen on tehty avarakatseisuudesta, tulevaisuuden suunnan kiteyttämisestä, osallistamisesta, uuden toiminnan resurssoinnista ja luottamuksen rakentamisesta. Johtamisen avulla luova potentiaali pääsee esille ja kukoistamaan.
Näin luot luovaa organisaatiokulttuuria
Jokainen meistä voi vahvistaa luovaa ilmapiiriä työpaikallaan panostamalla yhteistyön sujuvuuteen, edistämällä avointa keskustelua sekä vaalimalla uteliaisuutta, kokeilunhalua ja rohkeutta. Parhaat ideat syntyvät usein sattumalta ja siksi niille tulee antaa tilaa. Tarvitaan kuitenkin myös määrätietoisuutta, jotta ideat muuttuvat todeksi.
Johtamisen merkitys luovuuden ja innovaatioiden mahdollistamiselle on olennainen. Johda siis kuunnellen, uusille ideoille ja näkökulmille tilaa antaen sekä esimerkkiä näyttäen. Vaali myös erilaisuutta – se on luovuuden polttoaine. Törmäytä ihmisiä ja ajattelutapoja ja rakenna siltoja niiden välille.
Luovuusmatkan ensimmäinen askel on kuitenkin tunnistaa luovuuden potentiaali sekä sen tiellä olevat häiriötekijät. Luovuutta on kaikkialla organisaatiossasi ja parhaimmillaan se on osa jokaisen työyhteisön jäsenen työtä. Organisaation luovaa suorituskykyä voi ja tuleekin kehittää.
Susanna Rahkamo
Kirjoittaja on yksi luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Methodin perustajista. Susanna on työskennellyt 20 vuotta johdon konsulttina ja toimii nyt luovuuden asiantuntijana Luova Työelämä 2030 -hankkeessa.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
LUOVA TYÖELÄMÄ 2030 -hanke
Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Viestintäkumppanina Grundlage. Asiantuntijana hankkeessa toimii Yellow method. Hanke jakautuu vuoden 2022 aikana kolmeen päävaiheeseen: Yksilötason testi, selvitys, mallit ja oppiminen, yritys- ja yhteisötason mallit ja oppiminen, yleiset mallit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. 