”Tulosta ei tulisi tahkoa luomalla maailmaan lisää ongelmia, vaan ratkaisemalla niitä.”
– Paul Polman, Unileverin toimitusjohtaja 2009–19
Viime vuonna tehdyssä ilmastotutkimuksessa kolme neljästä alle 25-vuotiaasta suomalaisesta pelkää tulevaisuutta “paljon tai todella paljon” ja sanoo, että valtaapitävät ovat “pettäneet heidät ja tulevat sukupolvet”. Samalla alle nelikymppisistä maailmanlaajuisesti yhä harvempi (40 prosenttia) uskoo, että yritykset voisivat vaikuttaa positiivisesti maailmaan. Yritysjohto ei ole asiasta sen varmempi: amerikkalaisfirmojen johtoportaasta 39 prosenttia ei usko, että oman yrityksen sustistoimenpiteillä on mitään vaikutusta ja luonnehtivat niitä “lähinnä PR-stunttina.”
Miten tähän on päädytty? Sosiologi Arlie Hochschild puhuu yhteiskuntien deep storysta, syvätarinasta, jonka kautta hahmotamme paikkaamme maailmassa. Se tarina, jota meille on liian kauan syötetty, on myytti kulutusyhteiskunnasta. Meille on myyty ala-arvoinen maailmankuva, jossa ihmiset esitetään kuluttajina ja yritykset kulutushyödykkeiden tuottajana. Se on iskostettu myös yrityskulttuuriin niin syvälle, että vaihtoehtoista todellisuutta on vaikea edes kuvitella.
Silti meidän on pakko, sillä itse asiassa myös yritykset ovat kuluttajia. Ne kuluttavat niin luonnonvaroja kuin ihmisresursseja kestämättömästi. Ainoa ratkaisu pitkäkestoiseen kestävään kasvuun on nähdä sekä ihmiset että yritykset rakentajina, ei kuluttajina.
Unileverin ex-toimitusjohtajan Paul Polmanin mukaan yritykset voivat varmistaa tulevaisuutensa ainoastaan siirtymällä anteliaampaan toimintamalliin. Kirjassaan Net Positive: How Courageous Companies Thrive by Giving More Than They Take, Polman haastaa yritysmaailman ajattelemaan paljon sustista pidemmälle ja muuttamaan luonnonvaroja ja ihmisiä kuluttava bisnesmalli ennallistavaan ja elävöittävään malliin.
Business-as-unusual vaatii rohkeutta.
Emme väitä, että muutos olisi yritykselle helppo. On hankala rakentaa yritystoimintaa Älä osta mitään -napin ympärille, emmekä sitä tarkoitakaan. Sen sijaan yritykset voivat olla avainasemassa uuden syvätarinan kirjoittamisessa, ensin itselleen, sitten asiakkailleen. Yritysten ydinosaamista on uusien kulutustottumusten rakentaminen ja muuttaminen. Voisiko sitä käyttää johdonmukaisemmin maailman isoimpien ongelmien ratkaisuun?
Kuka edes haluaa olla kuluttaja, tai tulla kohdelluksi sellaisena? Vanhentunut tarina on ohittanut viimeisen myyntipäivänsä. Miten paljon motivoivampaa onkaan nähdä itsensä uuden maailman rakentajana kuin pelkkänä kuluttajana?
Business-as-unusual vaatii rohkeutta. Yleensä sitä haetaan datasta; siitä mikä on toiminut tähän asti. Mitä jos lähtisimme tulevasta käsin? Backcasting on menetelmä, jossa luodaan toivottu tulevaisuudenkuva ja sen jälkeen määritellään siihen johtavat toimenpiteet. Legendaarisen arkkitehdin ja futurologin Buckminster Fullerin sanoin: ”Asioita ei muuteta taistelemalla systeemiä vastaan. Todelliseen muutokseen vaaditaan kokonaan uusi malli, joka syrjäyttää olemassaolevan.”
Tulevaisuuden menestysyritykset ymmärtävät tämän. Niiden toiminta ei perustu pelkkään talouskasvuun vaan tulevan kasvattamiseen; ei kuluttamiseen vaan kestävämpien rakenteiden luomiseen: sellaisen maailman rakentamiseen, jossa me kaikki haluamme asua.
Marko Vuorensola & Niklas Lilja
We Are Open
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.