Eräs tekoälyjärjestelmien yhteydessä laajaa keskustelua herättäneistä kysymyksistä on tekoälyjärjestelmien kehittämien tuotosten oikeudellinen suoja tai suojan puute.
Perimmiltään kyse on siitä, voidaanko tekoälyjärjestelmän kehittämälle tuotokselle myöntää vastaavanlaista suojaa kuin ihmisen luomalle vastaavaan luokkaan kuuluvalle luomukselle kuten kuvalle, sävellykselle tai kirjalliselle teokselle myönnetään tekijänoikeuslain puitteissa.
Eräs tapa jaotella tekoälyjärjestelmiä perustuu niiden autonomisuuden arviointiin. Yleisessä keskustelussa lähtökohta vaikuttaisi usein olevan se, että tekoälyjärjestelmät olisivat useimmiten autonomisia. Tuolloin tekoälyjärjestelmä vastaisi määrätystä, kenties aikaisemmin inhimillisen toiminnan piiriin kuuluvista toiminnoista vailla inhimillistä myötävaikutusta. Tämän kaltaisia järjestelmiä toki on; tavallisimpia esimerkkejä ovat vaikkapa robotti-imurit ja -ruohonleikkurit.
Toistaiseksi on kuitenkin yleisempää, että tekoälyjärjestelmä on toiminnaltaan enemmänkin inhimillistä toimintaa avustava. Kuten esimerkiksi magneettikuvista tiettyjä säännönmukaisuuksia etsivä järjestelmä, jonka perusteella lääkäri tekee varsinaisia hoitopäätöksiä. Tai vastaavasti, auton puoliautonominen ajojärjestelmä, joka kyllä ohjaa autoa useissa, muttei kaikissa tilanteissa.
Mainittujen piirteiden perusteella tekoälyjärjestelmät voidaan jakaa autonomisiin ja avustaviin järjestelmiin.
Tekoälyjärjestelmän autonomisuudella on huomattava vaikutus niiden itsensä kehittämien tai niitä apuna käyttäen kehitettyjen tuotosten oikeudelliseen asemaan. Siihen, nauttiiko lopputulos suojaa tekijänoikeuslain puitteissa vai ei.
Nykyiset tekoälyjärjestelmät kykenevät jo itsenäisesti tuottamaan realistisuudessaan perinteisiä valokuvia vastaavia kuvia.
Vakiintunut tekijänoikeudellinen lähtökohta on, ettei koneen, tekoälyjärjestelmän itsenäisesti aikaansaama tuotos voi nauttia tekijänoikeudellista suojaa. Periaatteen mukaan vain ihminen kykenee luomistyöhön, jonka lopputulos on – vakiintuneen määritelmän mukaisesti – niin itsenäinen ja omaperäinen, ettei kukaan muu, joka vastaavaan työhön olisi ryhtynyt, olisi kyennyt luomaan vastaavassa teoslajissa vastaavaa luomusta.
Erilaisen markkinoinnissa käytettävän aineiston osalta kuvat ovat havainnollistava esimerkki. Nykyiset tekoälyjärjestelmät kykenevät jo itsenäisesti tuottamaan realistisuudessaan perinteisiä valokuvia vastaavia kuvia. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa vaikkapa sivuston thispersondoesexist.com kuvat. Toisaalta, kyse voi olla tekoälyjärjestelmän käyttämisestä työkalun tavoin kehittämään erilaisia visuaalisia efektejä, joiden varsinaisen sisällön järjestelmän käyttäjä kuitenkin määrittelee.
Oikeudellisesti autonomisen tekoälyjärjestelmän itsensä kehittämät tuotokset jäävät vaille tekijänoikeudellista suojaa. Toisaalta, sikäli kun kyse on avustavaa tekoälyjärjestelmää hyödyntäen luodut tuotokset, niiden oikeudellinen asema rinnastuu mitä tahansa muuta välinettä apuna käytettyihin luomuksiin. Inhimillisen luovuuden vaikutettua ratkaisevasti avustavaa tekoälyjärjestelmää hyödyntäen luotuihin tuotoksiin, ne nauttivat tekijänoikeuslain mukaista oikeudellista suojaa.
Edellä lausuttu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että autonomisen tekoälyjärjestelmän kehittämät tuotokset olisivat kokonaan vailla varallisuusoikeudellista suojaa. Vaikkei tekijänoikeuslaki kyseisiä tuotoksia sellaisenaan suojaakaan, autonomisen tekoälyjärjestelmän haltija saanee varallisuusoikeudellista suojaa tuotoksiensa luvatonta kaupallista hyödyntämistä vastaan ”perusteettoman edun palautusta” ja ”sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa” koskevien järjestelmien puitteissa.
Asianajaja, osakas Ismo Kallioniemi
Eversheds Asianajotoimisto
Kirjoitus on julkaistu myös MRKTNG 3-2022 -lehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.