Pandemia oli yrityksille todellinen viestinnällinen tulikoe: tietotulva oli valtava ja tulevaisuudennäkymät epävarmat. Hyppäys etätyöhön tapahtui nopeasti.
Moni oppi kantapään kautta, miten valtavasti organisaation viestintä- ja vuorovaikutuskyvykkyydet vaikuttavat toimintaamme muutoksissa.
Miten yritysjohdon suhtautuminen viestintään muuttui? Päätimme selvittää! Yrityspäättäjien viestintäbarometriimme vastasi syksyllä 2022 yhteensä 120 johtajaa, valtaosa yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yrityksistä.
Enemmistö johtajista on sitä mieltä, että viestintä on nyt strategisessa roolissa. Harva johtaja on kuitenkaan käytännössä tyytyväinen yrityksensä viestintään. Parannettavaa on muun muassa johdon omassa viestintäosaamisessa, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä sekä viestinnän vaikuttavuuden mittaamisessa.
Mitä tuloksesta pitäisi ajatella?
Viestinnän merkitys on tunnustettu – nyt tarvitaan käytännön ratkaisuja
Käsillä on merkittävä paradigman muutos: viestintää ei enää nähdä tiedottamisena tai johdon ylhäältä-alas-viestintänä. Koko organisaation viestintäkyvyt ratkaisevat. Viestintä ei ole vain strateginen viestitystoiminto, vaan myös strateginen luotaustoiminto.
Aina, kun paradigma muuttuu, käy niin, että ensin tunnistamme muutoksen tärkeyden, mutta käytännön ratkaisut uupuvat. Sama tilanne nähtiin muutama vuosi sitten digitalisaatiossa: se nousi jokaisessa strategiassa, mutta käytännössä oli paljon haparointia.
Viestintä ei ole vain strateginen viestitystoiminto, vaan myös strateginen luotaustoiminto.
Tämä barometritutkimus osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Nyt on oikea aika ryhtyä tunnistamaan mahdollisuuksia. Tässä omat neuvoni:
- Hallitustasolla kannattaa viimeistään nyt herätä säännöllisesti seuraamaan brändin arvoa ja vaikuttavuutta sekä yrityksen mainetta.
- Johtoryhmätasolla olennaista on viestinnän vaikuttavuuden jatkuva seuranta. Jos sellaista ei vielä ole – niin kuin moni vastaajistamme arvioi – sellainen kannattaa käynnistää heti. Myös budjetointi ja resurssien allokointi pitää katsoa kuntoon, kun lähtötilanne ja tavoitteet kirkastuvat.
- Johtoryhmillä olisi myös paljon voitettavaa siinä, että ne ottaisivat viestinnällisen näkemyksen kiinteästi päätöksenteon osaksi. On totuttu rakentamaan businesscaseja ja laskemaan takaisinmaksuaikoja – nyt olisi syytä huomioida myös, miten päätökset vaikuttavat brändiin. Onko jokaisen johtoryhmän päätöksen osana myös päätös siitä, miten tästä viestimme? Millaisia vaikutuksia liiketoiminnallisella päätöksellä on brändin arvoon, maineeseen, työntekijäkokemukseen ja työnantajakuvaan?
- Yrityksissä on käynnissä erilaisia osaamisen kehittämisen ohjelmia. Tämän barometrin tulokset osoittavat huutavaa tarvetta nostaa viestintä- ja vuorovaikutuskyvykkyys mukaan niihin. Hyvä alku olisi sisäisen vuorovaikutuksen avainhenkilöiden ja asiakasrajapinnassa päivittäin toimivien ihmisten vuorovaikutusosaamisen kehittäminen.
Pete Saarnivaara
toimitusjohtaja
viestintätoimisto Kaiku
Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa käsitellään viestintätoimisto Kaiun ja tutkimustoimisto Vastakaiun Yrityspäättäjien viestintäbarometri -tutkimuksen tuloksia. Barometriin: https://www.kaiku.fi/viestintabarometri.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
