Digitalisaatio ja avoin kilpailu ovat tehneet maailmasta paljon kannustavamman paikan yrittämiselle. Yhä useammilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia menestyä paremmin globaalissa kilpailussa kuin koskaan aikaisemmin.
Siksi yhä useampi ihminen maailmassa yrittää enemmän ja paremmista lähtökohdista. Tuolla jossakin neljä miljardia ihmistä haluaa yrittää tehdä meidän työmme halvemmalla ja paremmin.
Onneksi meillä Suomessa on tässä mielessä asiat hyvin. Suomi on jo pitkään sijoittunut aivan kärkeen kaikissa kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa ja maailman mediat ylistävät kilvan pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.
Mutta miksi sitten olemme juuri kokeneet ennätyspitkän taantumaan ja talouskehityksemme laahaa vieläkin muun Euroopan perässä? Aasiasta ja Amerikasta puhumattakaan. Miksi hyvinvointivaltiota on jo kymmenen vuotta pyöritetty velaksi, emmekä edes nyt noususuhdanteen aikana pysty katkaisemaan velkaantumista?
Eli urheilukielellä sanottuna, kun lähetämme maailman kansantalousolympialaisiin joukkueen, joka on rankattu kaikilla mittareilla maailman kärkeen, niin miksi sieltä tulee huonoja tuloksia, vaikka joukkue kilpailee valtionvelalla vahvasti doupattuna?
Siksi, että sekä yhteiskunta että yritykset elävät menneisyyden menestyksen nostalgiassa ja illuusiossa siitä, että säilytämme asemamme ja osaamisemme ponnistelematta ja sopeuttamatta toimintaamme ympäröivän maailman nopeaan muutokseen.
Kilpailukykytutkimukset kertovat. millaiset edellytykset meillä olisi menestyä. Mutta yritysten toiminnan tulokset ja valtion talouden tila kertovat sen, mitä me niillä pelimerkeillä oikeasti saamme aikaiseksi.
Suomen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio rakennettiin aivan toisenlaisena aikana ja toisenlaisiin olosuhteisiin. Sosiaaliturvaa ei juurikaan ollut. Eläkeikäluokat olivat pieniä niin kuin eläkkeetkin. Töitä tekivät suuret ikäluokat, jotka maksoivat pieniä eläkemaksuja ja veroja. Työn tekeminen kannatti ja yrittämisestä jäi paljon enemmän omaan käteen. Kansainvälinen kilpailu oli paljon vähäisempää ja kaupankäynti itänaapurimme kanssa takasi perustan kansainväliselle kaupalle.
Sen ajan realiteetit ja pelisäännöt eivät toimi enää tämän päivän ympäristössä. Niillä taidoilla ei pärjää tämän päivän kansantalouksien olympialaisissa.
IMD:n Kilpailukykyraportti kiteyttää tilanteemme niin, että meillä on loistavat edellytykset onnistua: korkea koulutustaso, osaavaa työvoimaa, voimakas kehittämiskulttuuri jne. Mutta ne pilataan näkemyksettömyydellä ja politikoinnilla, jonka seurauksena meillä on yrityksille epäystävällinen toimintaympäristö, heikko talouden dynamiikka, huono hintakilpailukyky, kilpailukyvytön verotusjärjestelmä ja tehoton työmarkkinapolitiikka.
PWC:n ja Microsoftin 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 72 % suomalaisista organisaatioista arvioi digitaaliset kykynsä yli kansainvälisen keskiarvon, kun todellisuudessa vain 15 % yltää kansainvälisesti parhaiten menestyvien organisaatioiden tasolle. Digibarometrin mukaan, vaikka verkkokaupassa kysyntä on ollut koko ajan ollut tarjontaa suurempaa, niin ulkomaiset verkkokaupat ovat korjanneet käytännössä koko potin.
Realiteetti kuitenkin on, että jos meillä pitää olla maailman paras hyvinvointivaltio, meillä pitää olla myös maailman paras kilpailukyky.
Kilpailukyky ei parane kiky-sopimuksen kaltaisilla kikkakokoelmilla tai pienillä viilauksilla. Kilpailukyvyn parantamisessa on kysymys samasta asiasta kuin laihduttamisessa: siinä tarvitaan kokonainen elämäntaparemontti eikä mitään yksittäisiä temppuja.
Tulokset paranevat vain harjoittelemalla ja kilpailukyky paranee vain kilpailemalla. Silti vapaa kilpailu on politiikassa yhteiskunnallinen pelote, jolla uhataan eriarvoisuuden kasvavan, syrjäytymisriskien lisääntyvän ja tuloerojen räjähtävän. Siitä huolimatta yrityksiä vaivaa menneeseen nojaava tyytyväisyys olemassa oleviin liiketoimintamalleihin ja muutosrohkeuden puute.
Menestys on asennelaji. Evoluutioteorian isää Charles Darwinia lainaten: parhaiten eivät selviydy voimakkaimmat tai älykkäimmät, vaan ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen.
—
Tuomo Luoma on toimitusjohtajan työn ja hallitustyöskentelyn lisäksi mm. luennoitsija, bloggaaja, radiotoimittaja ja politiikan vaikuttaja – intohimonaan Suomen ja Helsingin kehittäminen.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.