Mikä yksinkertainen asia nousee tärkeimpien vuorovaikutustaitojen listalle? Otsikko yläpuolella antaa osviittaa vastauksesta, ja sama tulos tulee esiin myös keväällä julkaistusta yrityspäättäjien barometritutkimuksesta.
Organisaatioiden johdolta ja esihenkilöiltä vaaditaan ja odotetaan nykyään yhä enemmän vuorovaikutusta. Samalla kun vaatimustaso nousee, on luonnollisesti myös johdon viestintävalmiuksien parannuttava.
Pandemia osoitti viestinnän strategisen merkityksen – ”Käynnissä on paradigman muutos”
Tutkimuksemme mukaan vain 11 prosenttia yrityksistä mittaa viestintäosaamistaan.
Kasvaneista viestintävaatimuksista huolimatta tekemämme tutkimuksen mukaan vain 11 prosenttia yrityksistä mittaa viestintäosaamistaan. Tulos on hämmentävä.
Jos kerran viestinnällä on strateginen rooli ja se vaikuttaa merkittävästi yrityksen kilpailukykyyn, pitäisi oman organisaation viestintäosaamisen tunnistaminen ja ymmärtäminen olla ratkaisevan tärkeää.
Perinteiset kysymykset henkilöstökyselyssä eivät riitä mittaamaan johdon ja esihenkilöiden osaamista näissä asioissa.
Millainen hinta on kuuntelemattomuudella?
Johdon ja esihenkilöiden viestintä- ja vuorovaikutustaidot näkyvät suoraan yritysten kulttuurissa. Ne vaikuttavat työpäiväkokemukseen, jaksamiseen ja motivaatioon. Ne eivät siis ole ihan pikku juttu.
(Työ)hyvinvointiin liittyy vahvasti tunne, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Jos näin ei tapahdu, ihmiset turhautuvat. Kuinka paljon työaikaa ja voimavaroja kuluukaan pelkästään siihen, että ihmiset eivät oikeasti kuuntele toisiaan? Millainen hinta sillä on?
Kuuntelemisessa on hyvä aloittaa perusasioista. Mieti esimerkiksi näitä, jos haluat parantaa kuuntelukykyäsi:
- Pystytkö irrottamaan hetkeksi omasta agendastasi? Meillä on niin usein se oma agenda, josta on kummallisen vaikea päästää irti ja olla avoinna muiden ajatuksille.
- Kuunnellessa kyse ei ole sinusta, eikä sinun ajatuksistasi: Dialogissa tärkeintä on pysähtyä, antaa tilaa ja kuulla oikeasti, mitä toinen sanoo. Aktiivinen dialogi ei ole sitä, että käydään vuorotellen yksinpuhelua ja perustellaan omia näkemyksiä.
- Laitako ajatuksia toisen suuhun? On niin helppoa sortua olettamaan toisen puolesta. Tai miettiä jo toisen puhuessa omia sanoja, miten tuohon vastaan.
Kuunteleminen on supertaito.
Läsnäoloa ja kuuntelua voi onneksi harjoitella ja niissä voi oppia paremmaksi. Tekee hyvää pysähtyä välillä miettimään, miten näkisin ja kokisin itseni, jos kävisin itseni kanssa dialogia – tulisinko kuulluksi?
Kuunteleminen on supertaito. Jos pelkälle hymylle voidaan määrittää euromääräinen arvo asiakastilanteissa, mikä onkaan kuuntelu- ja dialogitaitojen arvo koko organisaatiolle?
Selvitä ja tutki ensin osaamisen nykytilanne. Sitten panosta taitoon, joka varmasti erottaa muista. Tässä kilpailuedussa kaista on vielä vapaa.
Näin kehität kuuntelua ja dialogia organisaatiossasi:
- Selvitä nykytilanne tutkimuksen keinoin. Millaiseksi työntekijät kokevat esihenkilöiden ja johdon kuuntelu- ja dialogitaidot? Entä muut arvokkaat sidosryhmät? Entä esihenkilöt ja johto itse?
- Kuuntelua ja hyvää dialogia, johtamisen avaintaitoja, voi treenata valmennuksen ja coachingin avulla – luottamuksellisessa tunnelmassa.
- Voi olla tarpeen myös kannustaa avainhenkilöitä kehittämään itsetuntemustaan: mikä estää kuuntelua?
- Kuuntelu, arvostava dialogi ja rakentava palautteenanto ovat tärkeitä aiheita ihan koko henkilöstölle. Niitä kannattaa nostaa esiin myös yhteisissä tilaisuuksissa aiheina ja harjoituksina.
Katariina Tenhunen
toimitusjohtaja
tutkimustoimisto Vastakaiku
Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa käsitellään viestintätoimisto Kaiun ja tutkimustoimisto Vastakaiun Yrityspäättäjien viestintäbarometri -tutkimuksen tuloksia.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
