Lokakuussa matkustan Los Angelesiin Werk it -podcast-festareille. Sitä ennen luultavasti selailen päivittäin maanisesti tapahtuman puhujalistaa: Start Upin Lisa Chow, Call Your Girlfriendin Ann Friedman, Death, Sex & Moneyn Anna Sale!
Nimet sanovat vielä hyvin harvalle yhtään mitään, mutta nämä naiset ovat podcast-maailman supertähtiä. Skene on vielä niin pieni ja kasvu on tapahtunut niin nopeasti, että alan naissuuruudet mahtuvat kerralla ihan mainiosti yhden neljän tähden hotellin auditorioon. Ensi vuonna saattaa jo olla toisin: Yhdysvalloissa podcastien kuuntelu on kasvanut viime vuosina yli 20 prosenttia vuodessa.
Ehkä tärkein podcastien suosion kasvun syy on mobiili. Älypuhelinten yleistyminen ja hyvät yhteydet ovat tehneet podcastien lataamisesta ja kuuntelusta helppoa missä tahansa. Mobiili on podcastille armollinen: videon katsominen pieneltä ruudulta on yhä aika paljon ärsyttävämpi kokemus kuin isolta, mutta puhe – toki pieteetillä hoidetulla äänituotannolla – kuulostaa puhelimesta hyvillä kuulokkeilla mahtavalta.
Itse luulen, että podcastien kasvun yksi tärkeimpiä syitä on väsähtäminen ruutuhin. Melkein jokaisella meistä – tai no, ainakin minulla – on kokemus siitä, kuinka somen selailuun käytetty aika tuntuu joskus huvenneen mustaan aukkoon. Odotettu oma aika illalla sohvalla muuttuukin ei-ajaksi, joka ei lopulta jättänyt käteen yhtään mitään. Sen sijaan eri feedien seuraaminen vei mielen epäolennaisuuksiin, turhautti, kiihdytti, nosti sykettä ja hajotti ajatukset.
Podcastin kuunteleminen ei tunnu ajan tuhlaukselta. Se päinvastoin tuntuu antavan tyhjäkäynnillä olevaan aikaan jotain lisää. Ruuhkassa autoillessaan ei joudu liikenneraivoon, sillä oikeastaan tietyösuma on hyvä tilaisuus kuunnella Planet Moneyn jakso loppuun. Monotoninen rutiini muuttuu omaksi ajaksi ja iltalenkki lyhyemmäksi. Vaatekasan silitystä podcastia kuunnellen melkein odottaa, mutta ei sentään ihan.
Podcastiin on helppoa keskittyä. Yksi jakso on tietyn mittainen, häiriötön hetki, johon syventyessä muut ruudut ja viestit eivät taistele samasta ajasta. Podcastin kuuntelussa on jotain eheää ja raikasta. Viestien yliannostuksen ja kiihkeänä taistelevien agendojen sijaan äänessä on oikea ihminen, jonka ajatus saattaa aika ihanasti muotoutua vasta kesken lauseen. Yhdestä jaksosta mieleen saattaa jäädä yksi oivaltava ajatus – mutta kuka oikeastaan edes kaipaisi enempää? Siitä yhdestä innostuu, sen haluaa pureskella ja usein sen myös haluaa jakaa.
Puhe kohtaamisesta kuulostaa helposti vähän turhan juhlalliselta, mutta minulle podcastit ovat myös kohtaamisen media. Podcastissa ihmiset eivät rakentele olkinukkeja ja ammu niitä sitten näytösluonteisesti alas omassa kuplassaan. Sen sijaan usein hyvinkin eri tavalla ajattelevat ihmiset joutuvat kohtaamaan toisensa pienessä vaatekaapin – ehkä sentään vaatehuoneen! – kokoisessa studiossa. Tässä hetkessä se tuntuu tärkeämmältä kuin ikinä.
Median murroksessa podcastien sisällöille oli selvästi tilausta. Radiokanavia on lukemattomia, mutta muuta kuin tuputtaen tehtyjen mainosten katkoilemaa jaaritusta ja keskivertoihmiselle optimoitua musiikkimassaa on lopulta aika vähän. Moni kaipasi parempaa puhetta.
Luulen, että podcastien kasvun yksi syy on, että ne uskalletaan tehdä aika nichelleyleisölle. Se tekee niistä intiimejä, suorapuheisia, aitoja ja innostuneita, ja tuo esiin uusia ääniä ja näkökulmia. (Podcasteihin on muuten vielä myös tosi helppoa saada mielenkiintoisia ja asiantuntevia vieraita. Tukholmalaiset ystäväni sanovat, että Södermalmilla yleisin viittaus johonkin tyyppiin on sanoa “olleensa vieraana hänen podcastissaan”.)
Se tarkoittaa myös sitä, että vaikka jo Ruotsissa suosituimpien lifestylepodcastien kuulijamäärissä puhutaan sadoista tuhansista, Suomessa podcast ei ole ainakaan vielä oikea väline kertoa sadalle tuhannelle taaperoikäisen vanhemmalle housuvaipan imukyvystä. Sen sijaan se on kustannustehokas ja sitouttava tapa kertoa viidelle tuhannelle ihmiselle jostain uudesta, mielenkiintoisesta ja innostavasta – ja siinä samalla omasta asiantuntijuudesta ja ydinviestistä. Siinä sivussa saattaa rakentaa joukon lojaaleja ja suosittelevia kuulijoita.
Veera Luoma-aho on työskennellyt toimittajana mm. Helsingin Sanomissa sekä Olivian päätoimittajana. Hän on nykyisin podcasteihin erikoistuneen digimediafirma Toimituksen vetäjä.
Kuva: Outi Pyhäranta
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.