Erilaisuus ruokkii luovuutta viestinnässäkin

monimuotoisuus

Aloitin pari kuukautta sitten uudessa työpaikassa. Orientoituminen rooliini markkinointiviestinnän, viestintäkoulutusten, tapahtumien ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaisten tiimissä pisti minut miettimään, millaista omaa osaamista tuon työyhteisöön ja missä tarvitsen tiimin tukea.

Olen työskennellyt yli 30 vuotta erilaisissa median ja viestinnän tehtävissä toimittajana, yrittäjänä, viestintäkonsulttina ja kouluttajana. Olen johtanut kokeneiden journalistien työyhteisöä, kehittänyt uusia mediakonsepteja, laatinut viestintästrategioita, konsultoinut kriiseissä ja myynyt asiantuntijapalveluita. Kaikki ovat päteviä taitoja myös uudessa roolissani.

Tunnistan kuitenkin aukkoja omassa osaamisessani: Word ja Powerpoint ovat tutumpia kuin Excel, isojen tapahtumien järjestämisestä minulla ei ole mitään kokemusta, ja viestinnän digitaalinen transformaatio, analytiikkatyökalut ja muu teknologia ovat vieraita. Tiimin apua siis tarvitaan!

Viime vuosikymmenellä toimin ProComin varapuheenjohtajana. Silloin puhuimme hallituksessa siitä, millaisia taitoja ammattiviestijällä tulee olla ja miten nämä taidot voi hankkia. Käynnistimme muun muassa Twitter-kampanjan #polkuviestintään kartoittaaksemme, kuinka erilaisia teitä pitkin viestintäammattilaiseksi voi kasvaa.

Kampanja antoi monipuolisen kuvan viestijöiden taustoista. Satojen postausten joukossa oli entisiä lentoemäntiä, puheterapeutteja, historioitsijoita, kauppatieteilijöitä, puheviestijöitä, somistajia, kaupan kassoja, kielenkääntäjiä ja toimittajia.

Tutkimusten mukaan tiimien monimuotoisuus ruokkii luovuutta. Olisikin hyvä, että viestintätiimeissä olisi ihmisiä, jotka ovat eri ikäisiä, edustavat eri sukupuolta ja sukupuolista suuntautumista sekä omaavat erilaisen etnisen taustan, koulutuksen tai työhistorian.

Tutkimuksen mukaan me viestijät olemme aika yhdestä puusta veistettyjä.

Todellisuus on viestinnän alalla kuitenkin kampanjamme tuloksia yhdenmukaisempi. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan me viestijät olemme aika yhdestä puusta veistettyjä. Yli 70 % on maistereita, 80 % humanisteja tai yhteiskuntatieteilijöitä ja yli puolet on toiminut viestinnän alalla koko työuransa. Naisia viestijöistä on yhdeksän kymmenestä. (Viestinnän ala 2021)

Viestinnän toimintaympäristö muuttuu vauhdilla ja viestijän ammatti monialaistuu. Tekoäly ja datalla johtaminen lisääntyvät ja tuoreen pohjoismaisen viestintäraportin mukaan nousevia trendejä ovat mm. viestintäteknologian kehittyminen, strategisten aiheiden vahvempi huomioiminen sekä monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja inkluusioon liittyvät teemat. (The Nordic Communications Report 2022)

Viestinnän ammattiin mahtuu useita erilaisia rooleja ja ne edellyttävät osaamista liiketoiminnasta, kulttuureista, psykologiasta ja teknologiasta. Viestijältä vaaditaan resilienssiä, joustavuutta ja entistä monipuolisempaa koulutustaustaa.

Monissa organisaatioissa viestintä ja markkinointi on jo nyt yhdistetty samaan yksikköön, joka vastaa myös brändistä ja identiteetistä. Yhä useammin myös vastuullisuus on tullut osaksi samaa tiimiä, mitä pidän hyvänä. Sillä samalla kun tiimin vastuu ja näkökulma laajentuvat, myös tekijöiden taustoihin saadaan lisää kirjoa. Näkemysten ja ideoiden ristiinpölytys haastavat ”näin on tehty aina” -ajattelua, ruokkivat luovuutta ja synnyttävät uusia ideoita.

Itse aion hyödyntää ensimmäiset kuukaudet tuoreena toimitusjohtajana paitsi iloitsemalla aiemmin tehdystä hyvästä työstä, myös kysymällä tyhmiä kysymyksiä, haastamalla aiempia valintoja ja tuomalla uusia luovia ideoita järjestömme yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja viestintään.

Keskeinen tekijä tulevalle menestymiselle kuitenkin on, miten osaan täydentää puutteitani työkavereideni tiedoilla ja taidoilla. Se edellyttää rohkeutta myöntää omat puutteet, pyytää apua ja luottaa muiden osaamiseen.

Jarno Forssell

Jarno Forssell
toimitusjohtaja
ProCom

75-vuotias ProCom on Suomen suurin viestinnän ammattilaisten järjestö ja alansa vanhimpia järjestöjä Euroopassa. ProComin visiona on rakentaa Suomeen maailman vastuullisinta viestintäkulttuuria.

Kirjoitus on julkaistu myös MRKTNG 3-2022-lehdessä.

 

 

Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

three − one =