Pääekonomistit Reijo Heiskanen OP Ryhmästä ja Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta jakavat MRKTNG-lehden lukijoille ajatuksiaan Suomen talouden tilasta ja näkymistä.
He pohtivat yritysten toimintaympäristöä, investointeja, työmarkkinakysymyksiä kuin vihreää siirtymääkin. Esiin nousi riskejä, mutta yhtä lailla mahdollisuuksia.
Maamme talous on heikentynyt kuluvana vuonna laajalla rintamalla. Vienti ei ole vetänyt, investoinnit ja yksityinen kulutus ovat laskeneet.
Ikävimmässä tilanteessa ovat olleet toimialat, joihin korkojen nousu on iskenyt voimakkaimmin: asuinrakentaminen, asuntokauppa ja vientitoimialoista suhdanneherkimmät.
Vaikka julkisen kulutuksen kasvu onkin tasapainottanut yksityisen kysynnän vähenemistä, ekonomistien mukaan taloutemme on herkässä tilassa.
Reijo Heiskanen ennustaa tulevastakin vuodesta muodostuvan hankalan.
“Viime vuonna Suomen talous pärjäsi odotuksia paremmin, mutta 2023 tilanne on muuttunut. Geopoliittinen epävarmuus ja korkea inflaatio luovat paineita, jotka luovat toimintaympäristön heikkenemisen merkkejä myös alkavalle vuodelle”, hän sanoo.
EK:n Penna Urrila on samoilla linjoilla:
”Viime vuoden tapahtumat, joista vähiten ei Venäjän hyökkäyssota, ovat olleet siirtämässä meitä geopoliittisen epävarmuuden ja korkean inflaation kauteen.”
Globaalien suhdanteiden epävarmuus, julkisen taloutemme epätasapaino ja ikääntyvä väestö kasvattavat haasteita. Myös työmarkkinoiden jännitteet voivat aiheuttaa lisäepävarmuutta.
Näin vaikka Heiskanen toppuutteleekin, että vaikka mahdolliset lakot voivatkin aiheuttaa merkittävää haittaa lyhyellä aikavälillä esimerkiksi työpäivien menetyksinä, ovat vaikutukset Suomen talouteen tilapäisiä.
Tunnelin päässä valoa – tai sitten ei
Heiskanen jatkaa, että vaikka taantuma onkin toistaiseksi maltillinen, ei käännettä parempaan ole vielä näköpiirissä. Ei, vaikka Suomen talous onkin kestänyt melko hyvin geopoliittisen epävarmuuden ja sitä seuranneet taloudelliset iskut, kuten Venäjän kaupan lopahtamisen, inflaation ja nousevat korot.
Eritoten vienti kärsii heikosta teollisesta suhdanteesta: vientitilaukset ovat vähentyneet laaja-alaisesti. Maailmankauppa supistuu alkava vuonna ja Suomen viennin määrä tulee vähenemään ensi vuonna toista vuotta peräkkäin.
Kuluvana vuonna maailmantalous on kuitenkin yllättänyt positiivisesti maltillista odotuksista huolimatta. Näin, koska palveluiden kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Joskin palvelukysyntä valahtanee vuonna 2024 jo nyt kehnosti vetävän teollisuuden kaveriksi.
VM povaa kasvua jo ensi vuodeksi, kiitos kotitalouksien ostovoiman kohentumisen.
Suurin kiitos kohtuullisesta sujuneesta vuodesta kuuluu maailmantalouden veturin USA:n kotitalouksien kulutuksen yllättävän hyvälle kehitykselle.
USA:ssa on vallinnut hyvä työllisyystilanne ja kotitaloudet ovat käyttäneet korona-aikoina kertyneitä säästöjään. Nyt kotitalouksien odotukset ovat kuitenkin OP:n mukaan alamäessä.
Ei niin paljon pahaa, ettei jotakin hyvääkin
Valtiovarainministeriön kansantalousosasto julkistaa kokonaistaloudellisen ennusteen neljä kertaa vuodessa: keväällä, kesällä, syksyllä ja jouluna.
Kesän ja joulun Taloudellinen katsaus arvioi lyhyen ajan talousnäkymiä tiivistetysti. Kun taas kevään ja syksyn Taloudellinen katsaus on puolestaan laajempi ja yksityiskohtaisempi analyysi kansantalouden tilasta ja näkymistä.
Lokakuisessa syksyn taloudellisessa katsauksessaan Valtiovarainministeriö kirjoittaa Suomen talouden olevan taantumassa loppuvuoden, mutta VM povaa kasvua jo ensi vuodeksi, kiitos kotitalouksien ostovoiman kohentumisen.
Ministeriö ennustaa ensi vuonna niin yksityisen kulutuksen, investointien kuin vienninkin kääntyvät kasvuun, joka vuonna 2025 olisi jo 1 ,8 prosenttia.
”Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin. Julkisen taloudenpidon automatiikka ja finanssipolitiikka tukevat taloutta jo muutenkin vuosina 2023–2024”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander ministeriön tiedotteessa.
Reaalipalkkojen mahdollinen nousu ja kotitalouksien kasvavat tulot voivat yllättää meidät myönteisesti.
Reijo Heiskanen ounastelee, että vaikka OP Ryhmä ennustaakin nollakasvua ensi vuodelle toisin kuin Valtiovarainministeriö, ensi vuoden lopulla voi näkyä myös positiivisia pilkahduksia. Inflaatio kuitenkin hidastuu, ja keskuspankki voi alkaa vuoden mittaan keventää rahapolitiikkaansa. Nämä voivat piristää heikkona jatkuvaa kehitystä euroalueella alkavana vuonna.
”Reaalipalkkojen mahdollinen nousu ja kotitalouksien kasvavat tulot voivat yllättää meidät myönteisesti. Tämä tarkoittaa, että kulutuksen näkymät voivat parantua. Lisäksi, jos inflaatio taittuu, se mahdollistaa korkojen laskun, mikä voi omalta osaltaan tukea talouden toipumista. Emme ennusta varsinaista käännettä vielä ensi vuodelle, mutta olemme varovaisen optimistisia erityisesti vuoden loppua kohti”, Heiskanen summaa.
Heiskanen painottaa, että vaikka 2024 saattaakin olla keskimäärin nollakasvun vuosi, yritysten tilanne voi parantua loppuvuonna. Siksi yritysten tulee pysyä valppaina ja valmiina hyödyntämään tilanteen kohentuessa tarjoutuvat mahdollisuudet.
Ei siis pidä jäädä telineisiin, kun muut jo ampaisevat vauhtiin, vaan oltava valmiita ja joustavia, jotta voimme hyödyntää nämä myönteiset yllätykset.
Investoikaa – ja oikeisiin asioihin
Suomalais- ja ruotsalaisyritysten investoinnit kasvua tukeviin kohteisiin, kuten esimerkiksi markkinointiin ja viestintään sekä tutkimukseen ja kehitykseen eroavat ikävä kyllä merkittävästi toisistaan.
Tämä ero heijastaa mahdollisesti kulttuurisia ja taloudellisia eroja maiden välillä, mutta myös erilaisia painotuksia innovaatioihin ja teknologian kehitykseen yritysten strategioissa. Suomessa on perinteisesti painotettu enemmän teollisuuden ja perinteisten toimialojen investointeja.
Mutta tähän voi tulla muutos.
Vihreä siirtymä – suuri mahdollisuus
Elinkeinoelämän keskusliiton skenaarion mukaan vihreä talous voi parhaimmillaan tuoda Suomeen seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 100 miljardin euron investoinnit ja saman verran vientituloja. Työpaikkojakin voisi syntyä peräti 100 000.
EK peräänkuuluttaa ennakoitavaa ja johdonmukaista politiikkaa yli hallituskausien, jotta mahdollisimman suuri osa miljardihankkeista näkisi päivänvalon.
Tässä avainroolissa on kohtuuhintaisen puhtaan sähkön saatavuuden turvaaminen ja vihreän talouden osaajien riittävyys.
EK painottaa, ettei vihreä siirtymä ei ole ideologista höpinää, vaan äärimmäisen merkittävä kasvumahdollisuus Suomen koko kansantaloudelle.
Pääekonomisti Urrila näkeekin vihreässä siirtymässä suuria mahdollisuuksia:
”Vihreä siirtymä on erittäin suuri mahdollisuus Suomelle. Meillä on monia etuja, kun tarkastellaan esimerkiksi meidän energiatehokkaita ratkaisujamme ja teknologista osaamista.”
Urrila toteaa, että meillä Suomessa on suunnittelupöydillä isoja investointeja, jotka voivat merkittävästi parantaa Suomen asemaa kilpailussa vihreän siirtymässä.
”Otetaan esimerkiksi vety. Jos pystymme tuottamaan vihreää vetyä tuulivoimalla, on tärkeää miettiä, miten voimme jatkojalostaa sitä täällä Suomessa. Näin saamme suuremman lisäarvon kuin vain viennillä. Tässä on kyse siitä, että emme vain vie raaka-ainetta pois, vaan luomme lisäarvoa jalostamalla sen täällä kotimaassa.”
Urrila korostaa, että Suomessa pitää panostaa vihreään siirtymään liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hän painottaa, miten tärkeää on, että hallitus tukee näitä pyrkimyksiä luomalla kannustimia ja varmistamalla, että regulaatio tukee innovaatiota eikä estä niitä.
”Vihreä siirtymä on sekä haaste että mahdollisuus, ja sen hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja strategista lähestymistä”, Urrila linjaa.
Nyt on aika rakentaa pohja tulevaisuuden kasvulle.
Esimerkiksi investointi vihreän vedyn tuottamiseen tuulivoimalla on osa laajempaa siirtymistä kestävään energiaan. Tämä siirtymä tuo mukanaan monenlaisia etuja, kuten polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita kemian teollisuudelle ja innovaatioita elintarviketuotannossa.
Näiden vetyhankkeiden kokonaisinvestoinnit ovat miljardeja euroja ja ne korostavat Suomen sitoutumista kestävän energian tulevaisuuteen ja sen potentiaalia johtajana vihreän vedyn tuotannossa.
Terveiset yritysjohdolle
Urrila kannustaa suomaista yritys- ja markkinointijohtoa:
”Maailmalle on mentävä ja tehtävä suomalainen osaaminen tunnetuksi. Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota tulee rohkeasti käyttää hyväksi.”
Ja Heiskanen kehottaa käyttämään nykyisen tilanteen hyödyksi ja laatimaan pitkäjänteisiä suunnitelmia. Haasteelliset ajat voivat myös olla täynnä mahdollisuuksia:
”Nyt on aika rakentaa pohja tulevaisuuden kasvulle.”
Yksi hyväksi havaittu tapa rakentaa menestykselle pohjaa, on investoida ennakkoluulottomaan, rohkeaan ja tavoitteelliseen markkinointiviestintään.
Teksti: Anssi Järvinen
Kuvat: OP, EK / Robert Örthen
Artikkeli on julkaistu myös MRKTNG 4-2023 -lehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.
