Maalittaminen on joukkoistettua häirintää, jonka tarkoitus on vaientaa kohde ja saada se huonoon valoon. Epäsovun ja kaaoksen luominen on keskeinen tunnusmerkki.
”Tällä asialla on niin monta ulottuvuutta. Kuka tahansa voi aloittaa häirintäkampanjan. Jos sen aloittaa yksi ihminen, mutta kukaan ei lähde mukaan, se on vain tussahdus. Kaikkeen ei tarvitse eikä edes pidä reagoida”, Netprofilen Christina Forsgård aloittaa.
Erotellaan heti alkuun, mistä on kyse missäkin.
Verkkokiusaamisesta on kyse silloin, kun vaikkapa stalkataan, levitetään huhuja, vihapuhutaan ja kohteena on yksittäinen henkilö. Verkkokiusaaminen on yhtä lailla tuttua niin nuorten kuin aikuisten keskuudesta. Joku keksii, että toista ihmistä voi tökkiä ja lähtee sitten toteuttamaan huonoa ideaansa.
”Näissä tilanteissa yksityishenkilöitä auttaa verkkopalvelu Someturva, josta saa apua jopa rikosilmoituksen laadintaan”, Forsgård vinkkaa.
Verkkokiusaaminen on eri asia kuin kunnon maalittaminen, mitä tämä juttu käsittelee. Siinä vaiheessa, kun kokonaiset joukot on valjastettu liikkeelle tavoitteenaan kaaoksen aiheuttaminen, on kyse maalituksesta. On myös tärkeää ymmärtää, että moni osallistuu maalitukseen silkkaa ymmärtämättömyyttään tuntematta taustoja.
”Ihmiset eivät tykkää jostain tyypistä tai yrityksestä. Lähdetään sitten potkimaan joukolla, koska itselläkin on niin paha olo. Osallistujalla ei ole laajempaa ymmärrystä sitä miksi tätä tehdään, saati mikä motiivi liikkeellepanijalla on. Mennään vain joukon mukana.”
Disinformaation tavoitteena on kaaos
Vakavalla tasolla maalittamiseen sisältyy disinformaatiokampanjoita, jotka voivat olla poliittisesti tai jopa kansainvälisesti masinoituja. Perimmäinen tarkoitus on joukkoistaminen nostamalla esiin aiheita, joista ihmiset triggeröityvät.
”Ei meidän pidä täällä yhtään hyssytellä. Venäjä masinoi disinformaatiokampanjoita tarkoituksenaan saada aikaan epäluottamusta kohdemaissa. Joskus näissä voidaan ajaa hyviäkin asioita, mutta mukaan tuodaan elementtejä, joilla pystytään luomaan kaaosta”, Forsgård kertoo ja nostaa esimerkkinä ilmastomuutoksesta huolestuneen Elokapinan.
”Ihmiset eivät tunnista, että joku Twitterissä huutelija saattaa olla osa Venäjän masinoimaa Euroopan laajuista hybridivaikuttamista. Fyysisen kaaoksen aikaansaattamisen tarkoitus on testata valtiollisia toimielimiä, kuten miten saadaan ihmiset liikkeelle ja vaikka blokattua kaupungissa keskeinen valtaväylä. Siellä istutaan Mannerheimintiellä, eikä suomalainen poliisi edes saa niitä poistettua. Aivan loistavaa.”
Ihmiset eivät tunnista, että joku Twitterissä huutelija saattaa olla osa Venäjän masinoimaa Euroopan laajuista hybridivaikuttamista.
Ulkoa tulevat kampanjat voivat kohdistua periaatteessa mihin vain, myös yritysmaailmaan. Suomalainen huoltovarmuus rakentuu yritysten varaan, jotka valmistavat maskeja, sidetarpeita, toimittavat polttoaineita, elintarvikkeita… Kokonaisuus rakentuu pienistä osa-alueista, joista monet ovat kriittisiä.
”Jos haluat suomalaisen yhteiskunnan sekaisin, sen voi saada aikaiseksi vaikkapa masinoimalla kunnon vihakampanjan sähkölaitosta tai teleoperaattoria vastaan. Kannattaa siis olla hereillä”, Forsgård heittää.
Jengissä maailma on mustavalkoinen
Kaaosta aikaansaadaan kylvämällä epäsopua ja vastakkainasettelua. On me ja tuo vihollinen, jota vastaan ollaan pyhässä sodassa.
Christina Forsgård vertaa tilannetta jengisotaan, jossa on vain ääripäät, eikä mitään keskustelua tällä välillä sallita. Toista osapuolta leimataan ja demonisoidaan, samanaikaisesti omat karkeatkin keinot nähdään oikeutettuina. Mustavalkoisessa maailmassa harmaan sävyille ei ole tilaa.
”Joko otat nämä meidän liivit tai olet liivitön, ja sinut voidaan eliminoida”, hän kuvaa.
Ihmiset käyttäytyvät kuin moottoripyöräjengiläiset.
Kyseenalaistaminen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen esittäminen yhteisön sisällä tulkitaan vallan horjuttamisena. Siksi moinen sooloilija saa helposti joukon vihat päällensä. Polarisoituneessa tilanteessa ihmiset pyrkivät viestittämään joukkoon kuulumisesta toistamalla yhteisönsä fraaseja kuin uskontunnustusta, ihan vaan varmuuden varalta. Pahintahan olisi, jos oma yhteisö alkaisi hyljeksiä ja tulisi kohdeltuna vihollisjengiläisenä.
Fiksutkin ihmiset saattavat tällaisissa olosuhteissa taantua käytöksessään hyvin alkeelliselle tasolle. Asenteiden koveneminen on tästä hyvä varomerkki. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja yksilön oma harkinta on hämärtynyt.
Maalittamiseen kannattaa varautua etukäteen
Maalittamistilanteiden varalta yrityksissä kannattaa tehdä riskiarviointi ja siihen perustuvat toimintaohjeet. Kyse on ennen kaikkea työsuojelusta ja turvallisen työnteon mahdollistamisesta etukäteen varautumalla.
Maalittamista voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään sillä, että yksittäinen ihminen nostetaan esille osana laajempaa joukkoa. Silloin kukaan ei joudu yhtä helposti tikunnokkaan.
Kriittisissä asemissa toimiville voidaan ohjeistaa hankkimaan turvakielto tai vaikkapa omaehtoinen luottokielto. Häirinnän ennaltaehkäisyssä voi olla aiheellista kartoittaa vaikkapa se, missä puoliso toimii tai missä tarhassa lapset ovat. Millaisia riskejä näihin liittyy?
Maalittamistilanteiden varalta yrityksissä kannattaa tehdä riskiarviointi ja siihen perustuvat toimintaohjeet.
”Useimmiten kaikki alkaa verkkohäirinnällä, mutta saatetaan tulla myös lähelle kotia, työpaikkaa ja aiheuttaa fyysistä häiriötä”, Forsgård kertoo.
Usein häiritsijä testaa, saako mielikuvia luomalla demonisoitua kohteensa ja yllytettyä muita taaksensa ajamaan päämääräänsä. Ihmismassoja voidaan saada raivon valtaan toista kohtaan pelkkien tarinoiden voimalla.
”Sehän voi eskaloitua vaikka siihen, että joku hullu saa idean, kun joku henkilö vain sattuu tulemaan kadulla vastaan.”
Jos organisaatio onnistutaan demonisoimaan, työskentely siellä vaikeutuu huomattavasti.
Akuutissa tilanteessa suojataan yksilö
Kun yksittäiseen ihmiseen kohdistuu vakavaa häirintää, aivan ensimmäiseksi tulee ottaa tilannekuva haltuun. Kohde itse on jäävi arvioimaan tilannetta ja tarvitsee siksi ympärilleen joukon.
”Monesti ihmisestä itsestään tuntuu siltä, että taivas putosi niskaan ja maailma kaatui, mutta yleensä tilanne ei ole aivan niin paha. Tilanne loukkaa sydänjuuria myöden etenkin, kun se osuu kohdalle ensimäistä kertaa”, kriisiviestinnän asiantuntija sanoo.
Ensimmäisenä tunteena tulee pelko, sen jälkeen voi tulla toivottomuus ja lopuksi viha. Voimakas tunnetila kärjistää niin, että ihminen helposti lähtee väärille urille. Hän voi jopa lopettaa työskentelyn siihen paikkaan.
”Ihmisen tukemisessa on supertärkeää se, että häntä ei jätetä yksin. Se voi tarkoittaa myös sitä, että töitä joudutaan järjestelemään uudelleen”, Christina Forsgård sanoo.
Luottamuspääoma on kilpi, joka estää leviämisen
Organisaation kannattaa tunnistaa jo ennakolta monia vääriä ja valheellisia tietoja, jotka on syytä oikaista. Näiden asioiden parissa viestintätoimistot tekevät arjessa valtavasti työtä.
”Viestintätoimiston rooli ei ole niinkään tehdä julkisuutta vaan edistää asiakkaan liiketoiminnan ja ylipäänsä toiminnan tavoitteita. Toki sitä tehdään myös julkisuuden keinoin, mutta kaikki vaikuttaminen ei tapahdu julkisuuden kautta. Kaikilla organisaatioilla on myös sidosryhmiä, joiden kanssa vuorovaikutetaan suoraan.”
Christina Forsgård vie keskustelun luottamuspääoman rakentamisen tärkeydestä suhteessa sidosryhmiin. Henkilöstö, omistajat, sijoittajat, potentiaaliset asiakkaat, yhteistyökumppanit ja viranomaiset…
”Koska ihmiset luulon sijaan tietävät, maaperää ei aivan älyttömille kampanjoille välttämättä löydy.”
”Luottamus keskeisiin viranomaisiin ja vallanpitäjiin sekä Suomen historian tunteminen ovat myös keskeisiä syitä, miksi suomalaiset osaavat myös nauraa monille Venäjän disinformaatiokampanjoille. Jutut eivät lähde täällä leviämään, koska ihmiset näkevät niiden läpi. Kansallinen kilpi on joissain asioissa yllättävän vahva”, Forsgård sanoo.
Luottamuspääoman rakentaminen kannattaa aloittaa hyvän sään aikaan. Se on vahva työkalu niiden tilanteiden varalta, kun jotain tapahtuu.
Teksti: Paula Harmaala
Artikkeli on julkaistu MRKTNG-lehdessä 4-2021 (ilm. 2.12.2021)
Hidasta elämää, PING Helsinki, Someturva (SomeBuddy) ja Somelaw ovat julkaisseet ohjeistuksen maalittamisen kohteeksi joutuneille yksityishenkilöille. Työryhmä on konsultoinut Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jari Taposta sekä Mediapoolin Tero Koskista. Työryhmän työskentelyyn on osallistunut lisäksi useita vaikuttajia, joilla on kokemusta maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Ohjeistus
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.