Oy Lapetek Ab ja vaikuttaja Heidi Dufva (Instagram-käyttäjänimi: bloppshopheidi) | Piilomainonta, mainostunnisteen havaittavuus, MEN 36/2024
Vaikuttaja oli julkaissut mainoksen Instagram-tilillään 4.4.2024. Mainostunniste ”*mainos @lapetek” oli merkitty tekstin loppuun, josta se ei ollut helposti havaittavissa.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaisesti.
Velj. Wahlsten Oy (aputoiminimi: Satula.com Finland) ja vaikuttaja Arvi Martikainen (Instagram-käyttäjänimi: korumiesarvi) | Piilomainonta, mainostunnisteen havaittavuus, MEN 37/2024
Vaikuttaja oli julkaisut mainoksen Instagram-tilillään 14.4.2024. Mainostunniste oli kirjoitettu pienellä fonttikoolla pystysuoraan, kun julkaisun muut tekstit ovat vaakasuorassa.
Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että markkinoinnin tunnistettavuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, miltä julkaisu näyttää kuluttajan näkökulmasta. Mainostunniste ei ole helposti havaittavissa. Se oli kirjoitettu hyvin pienikokoisella fontilla ja sijoitettu kuvassa pystysuoraan muun tekstin ollessa vaakasuorassa.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaisesti.
HerSecret.fi Oy ja vaikuttaja Janina Forsback (Instagram-käyttäjänimi: janinaforsback) | Piilomainonta, mainostunnisteen sijainti ja selkeys, MEN 38/2024
Vaikuttaja oli julkaissut mainoksen Instagram-tilillään 15.5.2024. Vaikuttaja oli käyttänyt julkaisussa Instagram-brändisisältötyökalun merkintää ilmaistakseen julkaisun olevan kaupallinen. Brändisisältötyökalun teksti ”Maksettu kumppanuus” vaihtuu välillä sanaksi ”Finland”. Lisäksi Instagram-syötteen toisessa kappaleessa oli maininta ”Toppi yhteistyössä @hersecretfi, heidän valikoimasta löytää sopivat vaatteet joka hetkeen,–”.
Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että julkaisussa ei ollut kuluttajalle helposti havaittavaa ja selkeää mainostunnistetta heti Instagram-syötteen tekstin alussa. Yksinomaan alustan merkintätyökalun käyttäminen ei ole riittävä mainostunniste.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaisesti.
Suomen Nestlé Oy ja vaikuttaja Minttu Räikkönen (Instagram-käyttäjänimi: mintturaikkonen) | Piilomainonta, Instagram, vaikuttaja, MEN 39/2024
Vaikuttaja oli julkaissut mainoksen Instagram-tilillään 28.7.2024. Julkaisussa ei ollut mainostunnistetta.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaisesti.
Tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy (konkurssipesä) ja yrittäjä Janne Kataja | Piilomainonta, Facebook, MEN 40/2024
Elokuvan tuotantoyhtiön osakas oli 5.4.2024 julkaissut elokuvamainoksen Facebook-tilillään ”Janne Pekka Kataja”. Tilillä oli sekä henkilökohtaisia julkaisuja että mainoksia. Elokuvamainoksessa ei ollut mainostunnistetta.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Menettely oli ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaista.
J&A Clothing Oy (Inchstore-brändi) ja vaikuttaja Karoliina Pentikäinen (Instagram-käyttäjänimi: karoliina_pentikainen) | Markkinointitoimeksiannon laajuus, piilomainonta, MEN 41/2024
Vaikuttaja oli julkaissut vaatekuvia Instagram-tilillään 1.5.2024 ja 15.5.2024. Yritys ja vaikuttaja olivat sopineet julkaisuissa näkyvien vaatteiden markkinoinnista suullisesti. Ne kuitenkin kiistivät, että lausuntopyynnön kohteena olevista julkaisuista olisi sovittu. Asiassa oli muun ohella kysymys siitä, sisältyivätkö lausuntopyynnön kohteena olevat julkaisut markkinointitoimeksiantoon eli oliko yritys vastuussa vaikuttajan menettelystä.
Neuvosto totesi, että vaikuttajamarkkinoinnista sovittaessa yritys tyypillisesti vaikuttajamarkkinoinnin luonteen takia antaa vaikuttajalle melko vapaat kädet markkinoida sen tuotetta vaikuttajan parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisäksi vaikka osa yrityksistä tekee kirjallisen sopimuksen vaikuttajamarkkinoinnista vaikuttajan kanssa, on huomattava, että yhtä tyypillistä on myös käytäntö, jossa vaikuttajamarkkinointia koskeva sopimus sovitaan suullisesti, kuten tässä tapauksessa, tai jopa hiljaisesti.
Neuvosto arvioi markkinointitoimeksiannon laajuutta ottaen huomioon, että sopimus oli suullinen. Lisäksi neuvosto kiinnitti huomiota, mitä vaikuttaja oli lausunut asiassa, asianosaisten markkinointiyhteistyön intensiivisyyteen ja pitkäkestoisuuteen, lausuntopyynnön kohteena olevien julkaisuiden vaatteiden esittelytapaan, brändimainintoihin ja julkaisussa julkilausuttuun siitä, että tulossa oli kaupallinen yhteistyö.
Edellä mainituilla perusteilla lausuntopyyntöjen kohteena olevien julkaisujen katsottiin sisältyneen yrityksen vaikuttajalle suullisesti antamaan markkinointitoimeksiantoon. Neuvosto totesi, että yrityksen voidaan katsoa vakiintuneena toimijana ja suullisen toimeksiannon antajana olevan vastuussa siitä, jos sen suullinen markkinointitoimeksianto vaikuttajan näkökulmasta on ollut tulkinnanvarainen.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla. Markkinoija ja vaikuttaja olivat menetelleet ICC:n markkinointisääntöjen 7 ja C1 artiklojen vastaisesti.
Viestimedia Oy (Maaseudun Tulevaisuus -sanomalehti) | Lapsi mainoksessa, MEN 42/2024
Maaseudun Tulevaisuus -lehden mainos oli julkaistu Aarre-lehdessä syksyllä. Mainoskuvassa oli kaksi auton takapenkillä turvavöissä istuvaa lasta. Mainoksen keskellä oli isokokoinen teksti ”Hirvieläinten metsästys pienentää kolaririskiä.”. Sen alla olivat tekstit ”Uutiset | Metsästys Maaseudun Tulevaisuus koskettaa sinuakin | mt.fi”.
Lausunnonpyytäjän mukaan lasten käyttäminen mainonnassa, jossa kannustetaan metsästämään eläimiä, on hyvän tavan vastaista. Neuvosto totesi, että lapsen esiintyminen mainoksessa keskeisellä sijalla on sallittua, jos hän liittyy luontevasti mainokseen. Mainoksen lapsikuvalla oli yhteys mainokseen poimittuun uutisotsikkoon, joka käsitteli liikenneturvallisuutta. Lapset oli mainoksessa esitetty heidän yksityisyyttään kunnioittavalla tavalla. Mainos oli hyvän tavan mukainen.
—
MEN antaa lausuntoja siitä, onko markkinointi hyvän tavan vastaista tai tunnistettavissa markkinoinniksi. Mainos on hyvän tavan vastainen, jos se on esimerkiksi syrjivä tai lapsille sopimaton. MEN tulkitsee Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjä ja MENin hyvää markkinointitapaa koskevia periaatteita.
Voit pyytää neuvostolta lausuntoa markkinoinnista, joka on käsityksesi mukaan hyvän tavan vastaista. Lausuntopyyntö on perusteltava ja sen voi tehdä sähköisellä lomakkeella. Yksityishenkilön tekemä lausuntopyyntö on maksuton. Elinkeinonharjoittajan pyytämä lausuntopyyntö on maksullinen. Yritys voi pyytää MENiltä ennakkolausuntoa suunnitteilla olevan markkinoinnin hyvän tavan mukaisuudesta tai markkinoinnin tunnistettavuudesta. Ennakkolausunnon hinta on 1 350 euroa (2024). Ennakkolausuntopyyntö käsitellään mahdollisimman nopeasti.
Neuvoston toimivaltaan ei kuulu esimerkiksi seuraavien asioiden arviointi:
- markkinoinnin harhaanjohtavuus
- markkinoinnin totuudenvastaisuus
- markkinoinnin hyvän maun vastaisuus
- poliittinen tai uskonnollinen mainonta
- tuotesijoittelu
- työpaikkailmoitus
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.