Tositarina on strateginen työkalu ja turvallinen tapa prototypoida uusia liikeideoita, tuotteita ja palveluja.
Sen pitäisi olla ensimmäinen asia, johon panostetaan – ja vientiponnistustemme keihäänkärki.
Muistan, kun kuulin Airbnb:stä ensimmäistä kertaa vuonna 2009. En ymmärtänyt, miten yöpyminen jonkun toisen kotona voisi olla houkuttelevampaa kuin hotelliyö, paitsi tietysti, jos tarkoituksena olisi murhata joku hänen nukkuessaan.
Innovatiivisissa liikeideoissa on usein sama ongelma. Aidosti uudet ideat tuntuvat usein aluksi todella huonoilta. Ei ihme, että esimerkiksi Marriottin tai Hiltonin johto ei koskaan edes harkinnut liiketoiminnan laajentamista jakamistalouteen.
Airbnb on nykyään todellinen vientikaupan ihme, ja on helpompi luetella maat, joissa sitä ei ole, eli Iran, Syyria ja Pohjois-Korea. Aika hyvin vuonna 2008 perustetulta startupilta.
Aidosti uudet ideat tuntuvat usein aluksi todella huonoilta.
Miten Airbnb onnistui vakuuttamaan maailman siitä, että sen bisnesidea oli hyvä? Tarinan voimalla. Airbnb:n johtaja Brian Chesky luki Walt Disneyn elämäkerran ja löysi Disneyn mm. Lumikki-tarinalle rakennetun tekniikan.
Kyse oli storyboardista eli kuvakäsikirjoituksesta. Niinpä Airbnbllä kehitettiin projekti nimeltä Snow White, jolla Airbnb:n asiakaskokemuksen tarina kerrottiin maailmalle.
”Not Seeing is Believing, but Believing is Seeing.”
Tom Wolfe
Tarina on uuden idean ensimmäinen prototyyppi. Sen avulla pystymme esittämään ideamme ja saamaan palautetta välitöntä iteraatiota varten. Tarina muuttaa näkymättömän vision konkreettiseksi. Se myös ankkuroi huomion arvoon, jota innovaatio tuottaa asiakkaalle.
Strategisen tarinan immersiivisin media ei ole mainos vaan ihminen. Yrityksen perustaja, poikkeuksellisen lahjakas työntekijä, karismaattinen myyjä tai kaikkien näiden yhdistelmä. Kirjassaan Build Tony Fadell kertoo, miten Steve Jobs iteroi iPhonen tarinaa kaksi vuotta ennen lanseerausta.
Fadell käytti myöhemmin samaa narratiivitekniikkaa keksiessään ja tuodessaan markkinoille Nest-termostaatin.
Meiltä suomalaisilta ei puutu tarinankerronnan geeniä.
Jos seuraavaksi tulee mieleen, että tämä kaikki on mahdollista vain amerikkalaisille, sillä heillä on kallisarvoinen tarinankerronnan geeni, niin olen kunnioittavasti täysin eri mieltä kanssasi.
Meiltä suomalaisilta ei puutu tarinankerronnan geeniä eikä meillä ole mitään muutakaan ominaisuutta, joka tekisi meistä huonompia showrunnereita. Meidän parhaat liike-elämän tarinankertojamme ovat aivan yhtä hyviä.
Ero on siinä, kuinka paljon käytämme aikaa ja vaivaa tarinan kirjoittamiseen ja muokkaamiseen. Ja siinä koska aloitamme työn. Tuotekehityksen alussa vaiko vasta kun tuote on valmis ja se pitää viedä vientimarkkinoille?
Tarina ei vain kerta kaikkiaan voi olla se, jota mietitään viimeiseksi ja vasta sitten, kun kaikki muu tuotteessa on saatu valmiiksi.
Jos asetamme tarinat etusijalle, jos aloitamme minkä tahansa tuotteen, palvelun tai muun innovaation tarinalla, ja jos käytämme aikaa koko innovaatioprosessin ajan yksinkertaisen, mutta perinpohjaisen tarinan hiomiseen siitä lisäarvosta, jota asiakkaat saavat, lyhennämme innovaatiomme hyväksymissykliä huomattavasti.
Samalla useampi epäkonventionaalinen idea näkee paitsi päivänvalon myös menestyksen.
Tämä on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kauppataseemme tarvitsee tuekseen innovaatioita, tulivat ne sitten startupeilta tai suurten teollisuuskonserniemme muodonmuutoksesta. Eritoten teollisuutemme ydinalojen muodonmuutoksessa vastuullisten ja dataintensiivisten tuotteiden kehittämiseen tarvitaan tositarinoiden supervoimia.
Muutos on pelottavaa. Varsinkin asiakkaiden mielestä. Viktoriaanisella ajalla ensimmäisten polkupyörien uskottiin aiheuttavan tappeluja ja uuvuttavan naiset niin, että he eivät enää pysty saamaan lapsia. IBM:n Thomas Watson uskoi maailmassa olevan markkinoita vain korkeintaan viidelle tietokoneelle.
Muun muassa kryptovaluuttoja, uusia synteettisiä proteiineja, perusmateriaalien uusia käyttötarkoituksia, uusia polttoaineita ja tekoälyä voidaan pitää uhkana tai mahdollisuutena. Kumpaa ne sitten loppujen lopuksi ovat, riippuu tarinasta. Meidän intressimme on omistaa se.
Väino Leskinen on kansainvälinen luovan liiketoiminnan veteraani, joka on muun muassa vakuuttanut detroitilaiset siitä, että Suomessa on sieltä puuttuvaa autojen teknologiaosaamista sekä kalifornialaiset siitä, että Suomessa osataan paremmin tarinankerronnan tulevaisuus. Kummallakaan kerralla menestykseen ei auttanut luontainen vaatimattomuus. LinkedIn
Artikkeli on julkaistu 2.3.2023 MRKTNG 1-2023 -lehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.