NFT- ja metaversumiasiantuntijat paljastavat, mistä menestys on kiinni.
“There’s no good nor evil”, tämä on vain teknologiaa ja lopputulos riippuu siitä, kuinka sitä käytetään”, NFT Factoryn Simon Bergman aloittaa.
Simon Bergmanin NFT Factory tallentaa arvoa artisteille, keräilijöille ja faneille. Virtuaaliomistuksen ohella myydään myös fyysistä taidetta, kuten taiteilijoiden signeeraamia vedoksia.
Aloitetaan pahasta päästä. Bergman esittelee Market Placesta NFT:iden tyypillisiä kursseja. Kaava useimmissa on sama.
”Tilastollisesti useimmat projektit romahtavat.”
Alkuun kuuluu hirveä hypetys. Porukka saadaan ostamaan NFT:tä massiivisten markkinatoimien avulla, mutta kun myynti on hoidettu, kaikki loppuu kuin seinään. Koettaa syvä hiljaisuus ja kurssit putoavat. NFT:t elävät ja hengittävät markkinoinnista.
Jos sen sijaan myynti aloitetaan pienestä hintalapusta, jonka fanit pystyvät maksamaan, todennäköisesti teoksen arvo ajan myötä nousee.
Menestyminen on harvinaista ja suurin osa ei menesty lainkaan.
”Alkuun minäkin ajattelin monen muun tavoin, että NTF:ssä on mahdollisuus nopeaan rikastumiseen. Tämä on ollut kova opetusmatka erehdyksen ja onnistumisen kautta.”
Bergmania harmittaa, että edelleen mediassa pusketaan tarinoita, joissa annetaan kuvaa helposta menestyksestä.
”Asia on juuri päinvastoin, menestyminen on harvinaista ja suurin osa ei menesty lainkaan”, hän alleviivaa.
”Niillä, jotka ovat olleet tässä mukana alusta lähtien, on etulyöntiasema. Tämä markkina on hyvin spekulativiinen. Se aika, jolloin NFT:iden arvot hetkessä satakertaistuvat, on takanapäin. Ihmiset ovat nykyään varovaisempia tässä ympäristössä”, NFT-guru luonnehtii.
Markkinaa kuormittaa se, että se on täynnä huonolaatuisia NFT:itä, harrastelijataidetta ja muuta roskaa. Runsas erilaisten huijaussivustojen määrä syö ihmisten luottamusta. Ostaessa pitää olla tarkka, että linkki, jossa kaupat tekee, on oikea.
Henkilökohtainen huvi ja hyöty houkuttelee NFT:ssä
Vaikka alalla nähdään joitakin varjopuolia, silti kauppa käy ja NFT:itä edelleen ostetaan myös hyvin kalliilla. Miksi?
”Ostajat ajattelevat saavansa näin lisää rahaa. Ne, jotka ovat keränneet etherium-virtuaalivaluuttaa silloin, kun ne eivät olleet niin kalliita, pystyvät investoimaan tehokkaammin. Osa ostajista on taidekeräilijöitä, jotka näkevät NFT:ssä potentiaalia.”
Kryptovaluuttatekniikka NFT ei ole taidetta, vaikkakin sillä on taiteellinen aspekti. Virtuaalisia kohteita yksilöidään ja niiden omistuskohteita kirjataan lohkoketjun avulla. Ostajalleen komea NFT-taidekokoelma tarjoaa messevän imagoedun. Esimerkiksi Habbo Hotellista tutun Mika Timosen aka Muumiopapan NFT-galleria Open Seassa viestii, että kaveri on aallonharjalla ja ”pätäkkää” löytyy.
NFT on suurimmalle osalle taiteilijoita vain sivutulo.
”Alkuun ajattelin, että NFT on työkalu, joka mullistaa taitelijoiden maailman, mutta todellisuudessa se on suurimmalle osalle vain sivutulo”, Bergman pudottelee kylmiä faktoja.
Tosin NFT tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia, jos käyttää mielikuvitusta ja panostaa pitkäjänteiseen markkinointiin. Sen avulla voidaan hankkia lisärahoitusta vaikkapa studioalbumin luomiseen, kuten tällä hetkellä Kauko Röyhkä tekee.
Viidenkymmenen euron hintaisen NFT:n mukana saa vinyylilevyn ja pääsyn salaiseen Facebook-ryhmään, johon taitelija itse luo tiiviiseen tahtiin sisältöä, mitä ei jaeta missään muualla. Paikka on tosifanin taivas, jossa pääsee keskustelemaan artistin kanssa privaatisti. NFT:tä on myynnissä vain rajoitettu 300 kappaleen määrä, joita jutun tekohetkellä on saatavilla vielä muutama kymmen.
”Sen jälkeen, kun aloitimme Metan kanssa markkinoinnin, myyntiä on tullut noin viiden kappaleen päivävauhtia. Kohta tämä on loppuunmyyty”, Bergman sanoo.
Omansa voi NFT:n tapaan myydä myös eteenpäin.
”Mikä Kauko Röyhkän NFT:n arvo on vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Taiteilijan urasta ja muodostuvasta keräilyarvosta riippuen sillä voi tehdä huomattavaakin voittoa”, Bergman aprikoi.
Miten yritykset voisivat hyödyntää NFT:tä?
Simon Bergman nostaa esille asiakkuusohjelmat, joissa NFT:n omistajille tarjotaan erikoisetuja kauppojen asiakaskorttijärjestelmien tapaan ja samalla myös sitoutetaan heitä. NFT:n jälkimarkkinointikelpoisuus ilahduttaa asiakkaita. Sen arvo voi nousta tai laskea, mutta yleensä omansa saa takaisin ainakin osittain.
Bergman kuitenkin muistuttaa, että missään nimessä teknologia ei ole helppo raha-automaatti, vaan se vaatii työtä ja panostusta, jotta ei päädytä floppaamaan.
”Onko resursseja käynnistää ja ylläpitää NFT:n vaatimaa markkinointikoneistoa mukaan lukien some, mainonta ja uutiset. Tämän pyörittämiseen tarvitaan kunnollinen tiimi markkinointivastaavineen, copyineen, graafikoineen ja koodareineen”, Bergman sanoo.
Asiakkuusohjelmat ovat jo tätä päivää, sillä Starbucks julkisti syyskuussa Starbucks Odyssey -asiakasohjelman, jossa asiakkaat voivat kerätä lohkoketjujärjestelmällä rakennettuja vaihdantakelpoisia leimoja.
”Starbucks on paitsi kansainvälinen kahvilaketju, on se myös teknologiayhtiö ja pankki valeasussa”, norjalaisen DX toimiston CEO Martin Berg luonnehtii ja nostaa esille Starbucks Reward -applikaation, jolla on jo 27 miljoonaa asiakasta, jotka ovat tallettaneet ohjelmaan 1,7 miljardia dollaria käteistä krediitteinä.
”Web 3.0 -yhteisössä puhutaan paljon siirtymästä mainstreamiin. Keskeisinä kysymyksinä tässä on lompakkoadaptaatiot sekä teknologian häivyttäminen. Starbucks juuri otti ensimmäisen askeleen tuohon suuntaan 27 miljoonan asiakkaansa myötä. Starbucksin lompakkoa voisi käyttää myös muualla kuin heidän omissa kahviloissansa”, Berg visioi.
Eiväthän kaikki myöskään uskoneet internetiin.
Metaversumin ja todellisen fyysisen elämän kombinaatio tulee vielä rikkomaan pankin.
The Brandtech Groupin toimitusjohtaja David Jones muistuttaa, ettei alkuun myöskään internetiin uskottu. Todellisuudessa kukaan ei voinut aavistaa, miten merkittävä pelintekijä siitä oli tuleva. Samaa ilmiötä on nähtävissä myös metaversumin suhteen, vastarannan kiiskejä riittää.
”Teknofoobikot eivät halua olla tekemisissä virtuaalimaailman ja virtuaalituotteiden kanssa, saati sitten elää metaversumissa. Osa kriitikoista näkee tässä vain tyhjän hypetyksen. Heiltä on kokonaan jäänyt huomaamatta metaversumin valtava menestys, jossa kaikki ennätykset on ehditty jo rikkoa”, hän sanoo.
Virtuaalituotteiden omistaminen ei ole tyhmää vaan se on tätä päivää ja tulevaisuutta.
Jones uskoo, että metaversumi tulee olemaan suurin ja jännittävin tapahtuma koko hänen urallaan sitten 90-luvun lopussa kaikelle kansalle jalkautuneen internetin.
”Virtuaalituotteiden omistaminen ei ole tyhmää vaan se on tätä päivää ja tulevaisuutta. Adroit Market Research ennustaa virtuaalituotteiden markkinan olevan 189 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä, mutta itse ajattelen, että summa voi olla huomattavasti tuota suurempi”, Jones sanoo.
Markkinoinnin tulevaisuus on todellisen, virtuaalisen ja sosiaalisen elämän liittymäkohdassa. Jo tänä päivänä useimpien ihmisten arkielämään sekoittuu sosiaalinen media, ja tulevaisuudessa suurin osa ihmisistä tulee elämään myös metaversumissa. Monille lapsille ja nuorille, jotka viettävät aikaa pelimaailmassa, kohtaavat siellä toisiaan ja tekevät kauppaa esimerkiksi omilla luomuksillaan, se on jo arkea.
David Jonesilla on selkeä visio siitä, ketkä ovat tulevaisuuden menestyjiä.
”Menestyjiä ovat tulevaisuuden brändit, liiketoiminnat, alustat ja ihmiset, jotka ovat innoissaan ja syleilevät tätä todellisen, virtuaalisen ja sosiaalisen elämän yhteenliittymää.”
Teksti ja Simon Bergmanin kuva: Paula Harmaala
Artikkeli on julkaistu myös MRKTNG 3-2022 -lehdessä.
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.