Elliot oli karismaattinen ja älykäs mies. Hän oli viihdyttävää seuraa, arvostettu kollega ja rakastava aviomies.
Elliotin nuoremmat kollegat oppivat tuntemaan hänet luotettuna neuvonantajana, henkilönä, jota katsoa ylöspäin. Firman johto luotti häneen haastavimmissa projekteissa. Hänen uransa oli ollut tähän asti nousujohteista – mutta nyt se oli hajoamassa käsiin. Elliot saattoi viettää koko päivän tuijottaen projektiyhteenvetoa ja pohtien, kuinka esittäisi tulokset johdolle. Kronologisesti? Konversiot edellä? Päivät ja viikot valuivat hukkaan. Elliotin projektit eivät edenneet. Joko ne toteutuivat osin tai levisivät täysin käsiin.
Elliotin ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun häneltä poistettiin aivokasvain. Leikkauksesta Elliot toipui hyvin. Hänen kognitiivisissa toiminnoissaan ei ollut mitään vikaa. Hänen älykkyysosamääränsä oli sama kuin ennen leikkausta, muisti oli erinomainen ja motivaatio ennallaan. Mutta kun Elliotille näytettiin kuvia, jotka olivat ennen herättäneet hänessä tunteita, nyt hän ei tuntenut mitään. Paljastui, että Elliotin tunteita säätelevä alue aivoista oli vaurioitunut. Elliot oli menettänyt kykynsä tuntea tunteita.
Nykykäsityksen mukaan tunteet eivät ole yksinkertaisia refleksejä. Ne ovat äärimmäisen monimutkaisia, joustavia järjestelmiä, joiden taustalla ovat biologiamme ja kulttuurimme: mitä olemme oppineet ja mitä ajattelemme, käsityksemme maailmasta, jopa kieli, jota puhumme ja sanat, joita käytämme. Tunteemme ovat kognitiivisia ilmiöitä. Kun kohtaat hyvän idean, se sykähdyttää ja tiedät sisimmässäsi että se on toimiva ratkaisu, ennen kuin löydät sanoja selittämään, miksi näin on.
Elliotilla oli edelleen älynsä sekä kykynsä käsitellä ja ymmärtää tietoa. Puurossa on hyviä ja hyödyllisiä hiilihydraatteja, ja se pitää nälkää pitkään. Hedelmäkulhossa on päivän kaikki vitamiinit. Granolassa on keholle hyviä rasvoja. Elliot pystyi analysoimaan, kuvittelemaan ja ymmärtämään vaihtoehtoja, mutta hän ei pystynyt päättämään, mitä söisi aamupalaksi.
Kiitos Sherlock Holmesin, Spockin, Sheldonin ja muiden populaarikulttuurin stoalaisten järkeilijöiden, meillä on illuusio, että oikea päätös ei vaadi tunteita. Vain dataa. Yleensä aloitamme päätöksenteon keräämällä dataa – onhan se helppoa. Tietoa ja tutkimuksia on maailma täynnä. Tutkimalla, analysoimalla ja mittaamalla raivaamme tietä kohti täydellistä, oikeaa ja ennenkaikkea hyvää ratkaisua.
Kun olet poistanut mahdottoman, kaiken, mikä on jäljellä, riippumatta siitä kuinka epätodennäköistä se on, sen on oltava totuus.
– Sherlock Holmes.
Romantisoidut tarinat tunnekylmistä (ja siten) älykkäistä sankareista laukaisevat aivoissamme oksitosiinin ryöpyn. Kun seuraat tarinaa, aivosi erittävät oksitosiinia. Oksitosiini on mielihyvähormoni – mitä parempi tarina, sitä enemmän sitä erittyy. Se saa sinut luottamaan tarinankertojaan. Tämä vahva tunnereaktio vakuuttaa meidät siitä, että oikeasti tuloksellisia päätöksiä ei tehdä tunteella vaan järjellä, kuten älykkäiden ihmisten arkkityypit tarinoissa. Tunteemme saavat meidät uskomaan, että tunteilla ei ole merkitystä. Ironista, eikö?
En sano, että romukoppaan vaan kaikki tutkimustiedot. Mutta polku keskinkertaisuuteen on päällystetty hyvillä ratkaisuilla – tilastojen tarjoamilla mediaanikäyrillä. Järkeilyllä.
Elliot oli yksi neurologi Antonio Damasion potilaista ja hänen tarinansa on antanut maailmalle arvokasta tietoa tunteiden roolista tehokkaassa päätöksenteossa. Kun ajattelet ratkaisuja, vaihtoehtoja, kuvittelet automaattisesti itsesi sisälle ratkaisuun. Aivoissasi aktivoituvat tunteisiin (amygdala, ventromedial prefrontal cortex) ja muistiin (hippocampus, dorsolateral prefrontal cortex) liittyvät alueet. Ratkaisu tuntuu kehossasi “hyvältä” tai “pahalta”. Damasio kutsuu tätä somaattiseksi tiedoksi, käytännössä kaikeksi, mitä opit elämäsi aikana. Mitä enemmän olet kokenut, sitä vahvemmin ja helpommin voit kuvitella itsesi erilaisiin tilanteisiin ja saada tuntuman hyvästä tai pahasta ja siten tehdä parempia, kannattavampia päätöksiä.
Kun käsillä oleva ratkaisu täyttää sinut innolla, lähettää väreitä selkäpiitäsi pitkin tai nostaa kyyneleen silmäkulmaan – luota itseesi. Sinulla on tunteet. Kuuntele niitä.
—
Alaviite. “Elliot” ei ole potilaan oikea nimi vaan neurologi Antonio Damasioksen antama alias yhdelle hänen potilaistaan. Tässä kirjoituksessa esiintyvät yksityiskohdat projektiyhteenvedosta ja aamupalavaihtoehdoista ovat tämän blogitekstin kirjoittajan tapa konkretisoida “Elliotin” päätöksenteko-ongelmia. Kirjoittaja ei tiedä, onko “Elliot”, tai eikö hän ole, ollut tekemisissä konversioiden tai granolan kanssa.
Helinä Leppänen
Kirjoittaja on copywriter, jonka kanssa itketään ja nauretaan. Usein hän vetoaa dataan, mutta oikeasti perustaa päätöksensä tunteisiin. Helinä työskentelee hasan & partnersilla luovana suunnittelijana.
hasan & partners on kansainvälisesti tunnustettu ja palkittu luova toimisto. Vuonna 1991 perustettu toimisto on osa Pohjoismaista hasan-ryhmää, johon kuuluvat myös asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittäjä frankly sekä Ruotsissa toimiva luova toimisto Perfect Fools. Ryhmässä työskentelee yhteensä lähes 140 markkinoinnin, brändien ja kokemusten muotoilun sekä viestinnän ja konsultoinnin ammattilaista.
Kuvituskuva: Flickr / Ben Alexander
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.