Useissa yrityksissä on oivallettu, miten suuri merkitys mielenterveydellä on kykyymme tehdä töitä.
MIELI Suomen Mielenterveys ry on kehittänyt Hyvän mielen työpaikka -merkin, jonka tavoitteena on auttaa ja kannustaa työpaikkoja löytämään omat keinonsa ja tapansa rakentaa työpaikasta mielenterveyttä edistävä. Mikä on sinun yrityksesi mielijalanjälki?
Yritykset ja organisaatiot seuraavat jo aktiivisesti esimerkiksi toimintansa hiilijalanjälkeä ilmastonmuutoksen haasteiden myötä, mutta vähintään yhtä merkityksellistä olisi kartoittaa työn tekemisen ja yrityskulttuurin aiheuttamaa mielijalanjälkeä.
Tällä hetkellä suomalaisen työelämän mielijalanjälki on suuri. Yli 100 000 ihmistä saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysongelmien takia. Menetämme vuosittain mielenterveyssyiden takia 17 miljoonaa työpäivää vuodessa.
OECD:n arvion mukaan heikentynyt mielenterveys maksaa Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Työmarkkinoiden osuus mielenterveyden häiriöistä Suomelle on vuosittain jopa 4,7 miljardin euroa.
Kysymyksessä on kansantaloudellisesti merkittävä asia. Maailman onnellisin kansa voikin työpaikoilla ja kodeissa siis yllättävän huonosti.
Hyvän mielen työpaikan kolme kriteeriä
Hyvän mielen työpaikka -merkki on syntynyt osana Sosiaali- ja terveysministeriön hyvän mielen työpaikka -hanketta, jonka tavoitteena on kehittää ja parantaa suomalaista työelämää sekä kansanterveyttä luomalla mielenterveyttä edistäviä ratkaisuja työpaikoille. Hankkeeseen kuuluu myös Työterveyslaitoksen laatima Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki esimiehille.
Hyvän mielen työpaikka -merkin saamiseksi yrityksen tai organisaation pitää täyttää kolme kriteeriä. Ensinnäkin hyvän mielen työpaikassa mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti. Toiseksi työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä. Kolmanneksi työpaikalla tuetaan mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa.
Mieliystävällisessä työpaikka on hyvä henki, joka luo arvoa
Jokaisella työpaikalla on hyvät ja huonot puolensa. Täydellisiä työpaikkoja ei olekaan, mutta mielenterveyttä tukevilla työpaikoilla on kuitenkin paljon yhteisiä tunnuspiirteitä.
Hyvän mielen työpaikoissa työntekijöillä on mahdollisuus kokea työn iloa ja -imua. Työyhteisön jäsenet arvostavat, luottavat ja välittävät toisistaan. Tämän ansiosta työntekijät jaksavat paremmin ja tuntevat yhteenkuuluvuutta.
Hyvän mielen työpaikoissa tiedonkulku ja vuorovaikutus on sujuvaa, päätöksenteko avointa ja osallistavaa sekä johtaminen selkeää, oikeudenmukaista ja tasapuolista.
Mieliystävällisiä työpaikkoja yhdistää usein myös niiden taloudellinen kannattavuus ja menestys. Ne sopeutuvat myös paremmin yllättäviinkin muutostilanteisiin, uskaltavat kokeilla ja tehdä virheitä sekä haluavat kehittää toimintaansa jatkuvasti.
Koronapandemia traumatisoi
Koronapandemia on havahduttanut työyhteisöt miettimään entisestään mielenterveyskysymyksiä, sillä pitkään jatkunut poikkeustila, eristyneisyys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat laukaisseet uusia vaatimuksia työn tekemiseen ja yrityskulttuurien kehittämiseen.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan koronapandemia on lisännyt ihmisten ahdistusta, masennusta, unettomuutta ja trauman oireita, kun työ on siirtynyt etätöiden kautta koteihin ja hämärtänyt työn ja vapaa-ajan rajan.
Vaikka etätyöhön on tutkimusten mukaan suhtauduttu pääosin myönteisesti, on kolikon kääntöpuolena ahdistuksen, irrallisuuden ja ulkopuolisuuden tunteita. Etätyöapatiaa potevat työntekijät kaipaavat fyysisiä kohtaamisia ja epämuodollisia keskusteluja. Ja onhan paljon työpaikkoja ja toimialoja, joilla läsnäolo on välttämätöntä eikä etätyö ole mahdollista.
Poikkeusaika inspiroi tekemään hyvää
Poikkeustilanne on rohkaissut eri verkostoja kehittämään ja kokeilemaan ketteriä arjen käytäntöjä työhyvinvoinnin ja mieliystävällisten työyhteisöjen kehittämiseen. Koronapandemia on inspiroinut pro bono -hankkeita ja uusia liiketoimintamalleja, joiden tavoitteena on auttaa ja ratkoa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä.
Kiitoskaveri-haasteet tai Kiitä kollegaa -haasteet ovat arjen pieniä tekoja, joilla työyhteisöt ovat kannustaneet julkisesti kiittämään tai kehumaan kaveria tai kollegaa. Kiitoksella, myönteisellä palautteella tai julkisella huomiolla on usein valtavan suuri merkitys kohteelleen.
Suomen palkituimpien luovien toimistojen ja maineikkaimpien freelancereiden yhteistyöhön perustuva Vastuunkantavat-ryhmä haluaa tehdä hyvää valituille hyvätekeväisyyskohteille ja haastaa mukaan lisää luovia toimistoja.
Depressio kuormittaa koronapandemiaakin enemmän tulevaisuudessa
Ystävänpäivänä vuonna 2020 perustettu InsideOut Therapy haluaa missionsa mukaan vähentää työuupumuksen aiheuttamia sairauspoissaoloja ennaltaehkäisevän terapian keinoin koko Suomessa.
Yrityksen perustajat Linda Larsen, Reeta Itävirta ja Outi Glasberg uskovat, että kaikki voivat hyötyä terapiasta, sillä se auttaa ihmistä katsomaan elämää monipuolisemmin, tunnistamaan omia vahvuuksia ja paikantamaan stressitekijöitä. Terapia ei ole tabu. On parempi tarttua työn kuormittavaan stressitekijöihin ennakoiden kuin antaa niiden eskaloitua vakaviksi kriiseiksi.
Avoin keskustelu mieltä askarruttavista aiheista vapauttaa omaa mieltä, ehkäisee masennusta ja puhdistaa työyhteisön henkistä ilmapiiriä. Pitkällä aikavälillä mielen masennus on koronapandemiaakin uhkaavampi tekijä ihmiskunnalle. Maailman terveysjärjestö WHO kutsuu masennusta ”hiljaiseksi epidemiaksi”, sillä tilastot osoittavat, että vuoteen 2030 mennessä depression aiheuttama taakka on suurin yksittäinen terveyden kuormittaja maailmassa.
Teksti: Olli Manninen
Hyvän mielen työpaikka – työkalupakki esimiehelle
Keinoja miten esimies voi vahvistaa mielenterveyttä johtamisella, tunnistaa mielenterveyden riskejä ja tukea työntekijöitä. Mieti näitä asioita:
- Miten tuen mielenterveyttä johtamisella
- Miten lisään työntekijöiden voimavaroja
- Miten tunnistan mielenterveyden riskejä
- Miten käsittelen haastavia tilanteita työpaikalla
- MIten otan työkykyongelman puheeksi
- Miten tuen oireilevia ja sairastuneita työntekijöitä
Hyvän mielen työpaikka -merkki
– arviointiväline, joka auttaa työpaikkoja arvioimaan, miten mielenterveys huomioidaan sekä suunnittelemaan, mitä tulisi vielä huomioida mielenterveyden edistämistyössä
– kannustin, joka rohkaisee työpaikkoja edistämään mielenterveyttä työpaikoilla, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota mielenterveyttä suojaaviin ja kuormittaviin tekijöihin
– tunnustus siitä, että työpaikka täyttää mielenterveyden edistämisen minimikriteerit sekä sitoutuu mielenterveyden suunnitelmalliseen vahvistamiseen
Merkin myöntää MIELI Suomen Mielenterveys ry. Hae Hyvän mielen työpaikka -merkkiä
Uutiskirjeen tilaajana saat markkinoinnin ja viestinnän uutiset sekä uusimman MRKTNG-lehden ensimmäisten joukossa. Saat myös viikottain koulutuksistamme kerättyjä vinkkejä käyttöösi sekä tietoa järjestämistämme koulutuksista.